Kotona Gust on jatkanut imutusharjoituksia sekä odota-käskyn harjoittelua ruokakupille. Molemmissa edistys on huimaa, etenkin tuo imutustreeni on jo edennyt siihen että Gust osaa heittaa pyllynsä oikeaan suuntaan. Aika hienoa pieneltä pojalta, en edes ajatellut että se oppii tuon tässä samassa kun vasta oikeastaan imutuksen "pohjatyö" on meillä menossa. Odottaakin Gust malttaa jo 2-3 sekuntia hyvin eikä enempää superahneelta pennulta viitsi vielä vaatiakaan. Uutuutena ruvettiin tekemään hiukan myös istumisen ja maahanmenon alkeisopetteluita.
Lauantaina Grimm tuli meille Samulin koiranpentupäiväkerhoon ja me lähdimme Einin kanssa Kuopioon Pondera-hallille Pirjon tokokoulutukseen. Matkan varrelta poimittiin myös Maarit ja Skoda kyytiin. Päivä oli antoisa, mutta hiukan ihmetytti Ruffen "outo" olemus. Se oli jo autosta otettaessa jotenkin vaisu ja uninen. Ei kakannut aamulla eikä kakannut ennen treenejäkään kuten se yleensä tekee. Hallilla hiukan "irrotteli" alkuun, mutta ei ollenkaan normaaliin tyyliin. Paikkamakuussa se oli jotenkin poissaoleva vaikka hienosti itse suoritus menikin viereisen koiran noususta ja muutamista askeleista huolimatta.
Omalla vuorollamme katsottiin ensin Ruffen nykimistä tai jopa seisomaan nousua noutokapulaa heitettäessä. Päätettiin että torun sitä kunnolla kun ei pysy, hiukan otin niskavilloistakin kiinni ja kun seuraavalla kerralla pysyi, niin sai kunnon leikin palkaksi. Pari heittoa vielä, kunnon leikkipalkka ja viimeisellä sai sitten palkkaleikin jälkeen lähteä noutamaankin. Nouti joo, mutta ei normalivauhdilla ollenkaan. Leikkikään ei ollut ihan normiRuffea vaikka varmaan jokunen hampaanjälki käteeni jäikin :) Hiukan ihmettelin lisää tuota koiran olotilaa ja ajattelin vaan, että uusi paikka ehkä sitten jänskättää. Opetettiin myös Ruffe irrottamaan lelusta käskystä. No, minähän en siinä ole pentuajan jälkeen onnistunut, joten homma jäi Pirjolle. Eikä muuten kestänyt kauaa ni jo lelu irtosi, ja palkaksi sai käydä siihen uudestaan kiinni. Näytti että se leikki oli jopa hauskempi kuin pelkkä taistelu. Aivan mahtavaa!
Toisessa setissä tehtiin seuraamista. Lähdin VOI-ruudun aloituspaikalta. Ruffehan oli lukinnut mieleensä edessä olevan ruudun ja kurkki useamman kerran ruudun suuntaan. Pirjo sanoi että seuraaminen on ajoittain oikeinkin hyvää, mutta liian monta kertaa fokus häiriintyi. Korjauksena siirtyminen nameista lelupalkalle (mikä on selkeästi Ruffelle mieluisempi) ja vireen nostaminen niin ettei Ruffe "ehdi" ajatella muuta. Näinhän olen itsekin ajatellut ja lelulla seuruu hyvin ja hyvässä vireessä toimiikin. On vaan ollut helpompaa palkata sitä namilla "irroitusongelman" takia. Kotiläksyksi tuli myös peruuttamisen opettelu ja kuuntelutreenit.
Oli siis älyttömän antoisa päivä meille. Pitää vaan olla rohkeampi, ei tuo koira mene tässä iässä rikki vaikka siltä asioita jo hiukan vaatiikin. Hetkeksi se saattaa mennä sellaiseen höh-tilaan mutta palautuu nopeasti kun on miettinyt asioita. Lopuksi Ruffe pääsi vielä "kevennyksenä" juoksemaan ruutuun, mutta taas huomasin että jotain on pielessä. Vauhti oli jotenkin puolitehoista loikkimista. Pirjon kanssa mietittiin, että Ruffe on paineistunut uudesta paikasta ja siitä kun siltä hiukan vaadittiin. Vähän ihmettelin, sillä ei se ole aiemmin paineita mistään paikoista ottanut, mutta eihän noista nuorista koirista aina tiedä.
Kotona kuitenkin alkoi selvitä, että ummetus se taitaa Ruffea vaivata. Kakka ei edelleenkään tullut ja Ruffe oli koko illan totaalisen väsynyt. Yritin saada sen juomaan ja annoin öljyä. Jatkoin samaa sunnuntaiaamunakin vielä. Ei silti tullut kakkaa. Puolen päivän aikaan nähtiin Mari ja Tikki ja kun pojat olivat juosseet muutaman sata metriä, niin suoli alkoi toimia, tavaraa tuli moneen otteeseen ja paljon. Eli varmasti Ruffella oli tukala olo jo lauantaina.
Toki osasyy tuohon väsyneeseen olotilaan voi myös olla, että Ruffe on yksinkertaisesti vain väsynyt. Gust on ollut meillä kolme viikkoa ja tottakai päivässä on nyt moninkertainen määrä aktiviteettia pennun leikittämisen takia. Ruffe on itsekin vielä aika pentumainen joten se on valmis leikittäjäksi aina kun pentu haluaa. Kyllähän elo ja arki vakioituvat pikkuhiljaa, mutta täytyy nyt varmaan hiukan vähentää Ruffen treenejä ja lenkkejä pari seuraavaa viikkoa varmuuden vuoksi.
Sunnuntaina käytiin Gustin kanssa pentupainimassa Linnunlahdella. Painikavereina Grimm ja Outin Siri. Kivaa oli, pennut juoksivat ja leikkivät. Kivoja, reippaita pentuja kaikki. Grimm erikoistunut täysillä ihmisten jalkoja päin juoksemiseen, ei tarvi omilla jaloilla jarrutella kun vauhdin saa sillä keinolla helposti pysähtymään. Sirin erikoisalaa on maahan vaanimaan jääminen ja Gust se sitten haukkuu ja vaan juoksee heikkopäisenä joka suuntaan :D
Painien jälkeen pojat saivat kotona luut kaluttavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti