31. tammikuuta 2013

Junalla treeneihin

Viikolla 5 treenit ovat jatkuneet. Maahanmenosta on tullut makkaraleikin ansiosta nopea, mutta paikallaanolo hieman siitä kärsi. Mutta eiköhän se saada taas kuntoon. Kaukokäskyjen siirtymässä s-m tuottaa ongelmia, tekniikkaa pitää alkaa pikkuhiljaa hioa kotona. Hallilla on myös pari kertaa agitreenien jälkeen ollut aika paljon makkaranpaloja pitkin hiekkaa ja Ruffe yrittää etsiä niitä. Tähän pitää nyt jatkossa puuttua. Toisaalta en halua että hallissa tai treeneissä yleensäkään tapahtuu epämiellyttäviä asioita, joten on vähän pohdittava millä tavalla nuuskimisen kieltää. Katsotaan.

Keskiviikkona käytiin pitkästä aikaa VarPSin treeneissä. Matkustettiin Viinijärveltä junalla koska ajokeli oli tosi huono liukkaan tien ja lumisateen takia. Junamatka meni molempiin suuntiin hienosti. Ruffe makoili fleecepeiton päällä ihan rauhassa, minäkin taisin aika pitkään torkahtaa. Ruffe oli hallille tultaessa ihan täpinöissään ja oli kovasti alkuun ryntäämässä kaikkia ohikulkevia treenikavereita moikkaamaan jos en kiinnittänyt sen huomiota itseeni. Jääköhän tämä pois kun koira vanhenee, vai pitäskö asialle tehdä jotain muuta kuin pyytää huomiota minuun??? Lisäksi haukkui jonkun verran häkissä ollessaan, lopetti kyllä ärähdyksestä. Treeneissä otettiin seuraavat liikkeet:

Paikallamakuu ryhmässä (2 kertaa): Ekalla kerralla Ruffe nousi ennen aikojaan. Vein takaisin. Sen jälkeen ok.Olin n. 5 metrin päässä ja kävin ahkeraan palkkaamassa.
Paikalla istuminen ryhmässä: Tämä ok.Olin n. 5 metrin päässä ja palkkasin tiuhaan.
Seuraaminen: Tämä hyvin.
Kaukokäskyjen tekniikat: Katsottiin tekniikkaa, varsinkin s-m ja mietittiin kotiharjoituksia namiavusteisesti.
Ruutu: Ensin alustakosketuksella ja lopuksi pari kertaa ilman alustaa. Palkka heittämällä. Hienosti meni!
Seisomaan jääminen: Seis-komennolla nakin heitto taakse jotta pysähtyminen varmistuu, ei varsinaista seisomista.

Erinomaisia vinkkejä tuli taas kerran ja ilahdutti ihan hirveästi että tuo ruutu sujui ilman "apuvälineitä". Kyselin myös siitä makupalojen etsimisestä hallissa. Siihen pitää jo tässä vaiheessa puuttua, että Ruffe tietää ettei treeneissä nuuhkita maata makkaran toivossa.

26. tammikuuta 2013

Ritiläportaita ja hiihtäjiä

Perjantaina oltiin taas Napakan hallissa. Oma olotila oli aika heikko joten "yllättäen" treenistäkin tuli aika heikko ohjaajan ollessa täysin kuutamolla. Seuraaminen meni hyvin, samoin luoksetulo, mutta muuten oli vähän pasmat sekaisin. Paikallaistumisessa meni maahan parikin kertaa. Kaukokäskyjen s-m siirtymässä tapahtuu sivuun siirtymistä. Ei muuta kun pois ja kotio harjoittelemaan ajatuksen kanssa.

Olohuoneen iltatreenissä otettiin nuo kaukokäskyt ja istumaan jääminen uudestaan. Muutama liike ja nappiin meni.

Lauantaina olohuonetreenit jatkuivat. Nyt maahanmenoa ja seisomaan jäämistä makkaraleikkinä, jotta suorituksista tulee mahdollisimman nopeat. Seisomaan jääminen on aika hyvä, maahanmenossa yritti alkuun mennä istumisen kautta, mutta se näyttää jäävän pois nyt kun on hoksannut leikin. Kaukokäskyihin on syytä pikkuhiljaa vaihtaa joku muu käskysana. Kun seisomaan jääminen on varma, voin alkaa kehittää ruutua entisestään, joten siksikin tämä nyt työn alla.

Lauantaina käytiin myös Joensuun keskustassa ihmettelemässä kaupungin elämää. Tätä on tehty muutamia kertoja aiemminkin kun Ruffe oli pieni. Anttilan parkkihallista löytyy ritiläportaat joista näkyy useampi kerros alas. Ekalla kerralla Ruffe ei suostunut tulemaan niistä, mutta nykyään pitää kyseiset portaat suorittaa useamman kerran ylös-alas. Niin myös tänään ;)

Käytiin myös Noljakan ulkoiluteitä kävelemässä. Hiihtolatu menee vieressä ja hiihtäjiä olikin aika paljon. Alkuun ohisujahdukset vähän Ruffea ihmetyttivät, mutta tottui nopeasti. Lisäksi useita pyöräilijöitä vilahti ohi. Ei suurempia reaktioita. Koiria nähtiin valitettavasti vain yksi. Ihan hyvä ohitus tehtiin, sekä me että vastaantulija.

24. tammikuuta 2013

Pitkästä aikaa

Ollaan viikon verran otettu Ruffen kanssa olohuoneessa ihan pikkuruisia treenejä mielenvirkistykseksi. Tällä viikolla oli tarkoitus tehdä jo ihan normaalia tokotreeniä, mutta kuinkas kävikään. Sairastuin sunnuntai-iltana influenssaan, kuumetta yli 38 ja se siitä normaalielosta sitten. Keskiviikkona ei edelleenkään päästy VarPSin treeneihin.

Maanantaina Ruffe sai tikit pois ja terveen pojan paperit. Hienon hieno juttu! Tiistaina se oli ekaa kertaa leikkauksen jälkeen ilman hihnaa Samulin kanssa lyhyellä lenkillä. Juoksuintoa oli riittänyt.

Tänään torstaina käytiin vihdoin lyhyesti Napakan hallissa treenaamassa. Ruffe oli aivan innoissaan, juoksi autolta täyttä vauhtia ovelle odottamaan sisäänpääsyä eikä treenin jälkeen olisi halunnut lähteä pois ollenkaan. Seisoi vain keskellä hallia odottamassa että mitä vielä voitais tehdä...

Liikkeet:
Sivulletulo ja seuraaminen: Sivulletulot hyvät, seuraamisessa pyrki edistämään ja vähän hyppimään, osasi kyllä korjata itse. Namikäsi oli vyötärön kohdalla.
Merkki: "Pyörittiin" ympäri merkkiä, Ruffe etsii hienosti vastakkaisen puolen, välillä jää vähän vinoon. Etäämmältä (n. 3 metriä) lähetettäessä muutama erittäin hyvä suoritus, johon lopetin.
Kaukokäskytekniikat: m-i tosi hyvä, i-m saattaa vähän liikauttaa toista takajalkaa. m-s ja i-s namiavuilla. Vien ilmeisesti namia vähän liian vauhdikkaasti, jolloin saattaa liikkua hieman sivuun eli minun rauhoitettava toimintaani. s-m ja i-m melko hyvät, saattaa tässäkin liikauttaa toista takajalkaa. Eli kotiharjoituksia olohuoneessa lisää.
Eteentulo: Taitaa edelleen tulla hieman liian lähelle. Tämä pitää korjata olohuoneessa.

Lisäksi vähän agilityä: putki + matala hyppyeste. Vauhti kohosi niin hurjaksi, että 2 kertaa sai riittää kun leikkauksesta on kuitenkin nyt vasta 2 viikkoa. Ruffe selvästi hakee jo itse seuraavaa estettä putkesta tullessaan. Tauosta huolimatta on selvästi edelliskertainen pikku agiharjoituksemme jäänyt mieleen.

Olipa kerrassaan kivaa!!! (Vaikka tämän jälkeen hyydyin totaalisesti, nyt pitää hoitaa oma tauti vielä pois...)

19. tammikuuta 2013

Muutamia pentukuvia

Tietokoneen syövereistä löytyi muutamia kuvia Ruffesta 8-viikkoisena:

Ruffen ja Tikkin ensitapaaminen. Ruffea vähän jännittää. Kuva Mari Väänänen.
Hui, vieläkin jännittää. Tikki yrittää kovasti saada kaveria leikkimään. Kuva Mari Väänänen.
Jee! Tää onkin kivaa! Kuva Mari Väänänen.
Odota, ei näillä pikkujaloilla pääse noin kovaa!!! Kuva Mari Väänänen.
Ruffe Marin sylissä. Kuva Mari Väänänen.



18. tammikuuta 2013

Suolitukos

Eipä se sitten mahataudiksi jäänyt eikä ollut pirteää Ruffea torstaiaamuna. Yön aikana meni vaan huonommaksi ja heikommaksi ja heti kahdeksalta soitin uudestaan eläinlääkärille. Puoli yksitoista mentiin vastaanotolle. Otettiin verikoe ja röntgenkuva. Kuvassa näkyi rutkasti ilmaa suolistossa, joten epäily vierasesineestä vahvistui. Ruffe rauhoitettiin ja nukuksissa ollessaan eläinlääkäri pääsi tunnustelemaan mahaa ja suolistoa paremmin. Nyt tuntui pieni kova esine. Päätettiin leikata samantien.

Kauhusta kankeana läksin kotiin odottelemaan. Puoli neljän maissa soiteltiin että leikkaus oli mennyt muuten hyvin, mutta Ruffelle oli tullut oksennusrefleksi ja vähän mahalaukun sisältöä oli päässyt keuhkoihin. Seitsemän jälkeen illalla menin hakemaan Ruffea kotiin. Oli käynyt jo pissallakin ulkona, mutta kovin väsynyt oli yhä. Hengityksessä kuului melkoista "porinaa" ja nenästä tuli jonkin verran ruskeaa nestettä ulos - sitä mahalaukun sisältöä joka oli päätynyt keuhkoihin. Urhea poika oli ollut ja hoitajat kovasti kehuivat miten hienosti ja yhteistyöhaluisesti pikkukalamme oli käyttäytynyt. Kovan antibioottikuurin sai ettei tulisi keuhkokuumetta.

Ohutsuolen alkupäästä oli löytynyt muovia joka oli makkarapaketista peräisin (mm. "parasta ennen" -teksti löytyi). Todennäköisesti on löytänyt muovin läheisen laavun nuotiosta jossa on käynyt ohikulkumatkallamme tonkimassa. Monillahan on tapana heittää nuo muovikääreetkin lopuksi nuotioon vaikka ei olisi iso vaiva kantaa repussa roskikseen. Kuinkahan moni metsän pikkupedoista on suolitukoksen niistä hankkinut, tuskin Ruffe on ensimmäinen eläin joka makkaranhajuista muovia on niellyt...

Seuraava yö meni kohtuu hyvin. Annoin vähän kipulääkettä, muuten Ruffe nukkui, minä käytännössä valvoin. Aamupäivällä hengitysporina loppui ja nenän kautta ei enää tullut nestettä. Pikkuhiljaa kuntoutuminen eteni, ruoka alkoi maistua ja virtaa tuli lisää. Viikon tulehduskipulääkekuuri, kahta eri antibioottia (10 ja 14 vrk) ja lisäksi maitohappobakteereja ja mahansuojalääkettä (15 vrk).

Nyt leikkauksesta on 8 vuorokautta. Ruffe nukkuu edelleen hieman tavallista enemmän, mutta muuten on pirteä ja sille pitää yrittää jatkuvasti keksiä jotain rauhallista tekemistä ettei riekkuisi kovasti. Taidettiin selvitä isolla säikähdyksellä ja muutamalla valvotulla yöllä.

Tämmöinen hieno puku oli ekana päivänä estämässä haavan nuoleskelua. Toisena päivänä  Ruffe alkoi repiä pukua...
"Pönttömallikauluria" ei Ruffe suostunut pitämään yhtään, vaan kirjaimellisesti hyppi seinille. Ilmatäytteinen "niskatyynykauluri" sen sijaan oli ok ja tätä pidettiin viikon verran lähinnä öisin. Muuten oli aina joku valvomassa.


9. tammikuuta 2013

Mahatauti?

Maanantaina treenattiin vähän kotona ja tiistaina lyhyesti Napakan hallissa. Tällä kertaa mikään ei oikein onnistunut.
Paikalla olo maaten. Ruffe nousi kahdesti kävelemään perääni, ei ole ennen noussut. Jätin virheet huomiotta ja palkkasin hieman lähempää alkuun ja peruutin kauemmas. Sen jälkeen ei enää noussut.
Kaukokäskyjen tekniikat. Maahan menossa tuli eteenpäin, mitä ei ole ennen tehnyt. Korjasin namiavulla. Sen jälkeen ok. Oli ehkä vähän liian täpinöissään.
Seuraaminen. Edisti useaan otteeseen. Palkkasin vain oikeasta paikasta ja tuntui keksivän mitä tuo juttu taas tarkoittikaan.
Seisomaan jääminen. Tässä on yhä käytössä voimakas käsiapu, joten tämä ei oikein pieleen voikaan mennä. Seisoo hyvin, ei liikuta tassuja tms. En ole vielä liikkunut paria metriä kauemmas tässä.

Kotimatkalla nähtiin paljon koulusta/päiväkodista tulevia lapsia. Kukaan ei tuijottanut eikä Ruffekaan pelännyt, katseli kyllä tarkkaan.

Keskiviikkona piti lähteä Varkauteen toko-treeneihin, mutta Ruffe herätti aamulla 5.30 oksentaessaan. Oksensi vielä aamulenkin jälkeen uudestaan. Olin töissä n. 6 tuntia ja sillä aikaa oli oksentanut lisää. Oksensi myös heti kun päästin sen ulos. Oli tosi vaisu koira, käveli kyllä perässäni muttei muuta. Käytiin eläinlääkärillä jossa Ruffe sai nestettä ja pahoinvointilääkettä. Päätettiin että seurataan torstaiaamuun ja jos ei ole parempi niin sitten otetaan röntgenkuva suolitukoksen (vierasesineen) varalta sekä verikokeita. Lopun päivää se on seuraillut minua sisällä ja nukkunut vieressäni. Illalla joi vähän vettä (hyvä) ja söi n. ruokalusikallisen eläinlääkäriltä saatua ripulin/oksentelun jälkeen tarkoitettua ruokaa. Pissalla on käynyt pari kertaa ja kakkinut 2 pientä "papanaa". Toivottavasti aamulla herää taas terve, pirteä Ruffe.

6. tammikuuta 2013

Viikonlopun treenejä

5.1.2013 Lauantaina treenit Napakan hallissa.
Paikalla istuminen. Ok, ei siirrellyt tassuja.
Kaukokäskyjen tekniikoita i-m-i, m-s-m. Alkuun liikaa virtaa, ok kun rauhoittui.
Luoksetulo eteen. Ok, siirsin palkkaa pari senttiä kauemmas ja nyt ei enää kosketa.
Sivulle tulo. Huippuhyvä!
Seuraaminen. Siirsin avustavaa kättä ylöspäin. Melko ok, tuntuu nyt ymmärtävän mitä halutaan.
Liikkeestä seisomaan jääminen. Käsiavulla ok. Ei liikuta tassuja vaikka menen kauemmaksi. Hyvä.
Leikkimistä.

Lisäksi innostuttiin tekemään pieniä agiratoja. Kepo oli mukana, joten palkkauksen järjestäminen helpottuu aika paljon. Rata oli kujakepit, hyvin matala A-este, putki ja kaksi n. 10 cm:n hyppyä. Palkkaa sai  kujakeppien jälkeen kiposta, kosketusalustalta A:n jälkeen sekä hyppyjen jälkeen kiposta. Tehtiin osissa ja kokonaan. Ruffe innostui ihan kamalasti ja meni putkeen aika monta kertaa ominkin päin... Myös A:lle se yrittää karata omaksi ilokseen.

Päivällä oltiin Eijan ja Severin kanssa tunnin verran metsässä. Koirilla oli hauskaa. Vastaan tuli 5 irlanninsusikoiraa. Severi lähti karkuun ja Ruffekin oli häntä koipien välissä kunnes huomasi että nuo isot otukset ovat ystävällisiä ja rauhallista porukkaa. Onneksi Severikään ei sataa metriä kauemmas juossut niin käytiin hakemassa se jatkamaan lenkkiä.

6.1.2013 Sunnuntaina kävelin hallille maakuntaviestin jälkeen kun koiralla tuntui energiaa riittävän kotona yllinkyllin...
Paikalla istuminen. Pitää kontaktia tosi hyvin, mutta saisi hivenen istua ryhdikkäämmin. Tuppaa hieman valahtamaan ("vaanii") kun kävelen kauemmas. Lähellä ok, joten ehkä pitää vielä pysyä lähellä.
Paikalla makaaminen. Tämä hyvä. Olin n. 10 m päässä, välillä selin. Tarkkaavainen ja hyvä asento.
Seuraaminen. Jees. Hieman oikea paikka hakusessa, välillä vähän edistää. Osaa kuitenkin hakea itse paikan kun huomaa ettei palkkaa tule.
Leikkimistä.

5. tammikuuta 2013

Tokoilua


Videolla Ruffen tokoilua vuoden vaihteessa Koirakoulu Napakan hallissa. Pikkuhiljaa kiirehtimättä mennään eteenpäin.

Keskiviikkona 2.1. käytiin ensimmäistä kertaa Varkaudessa VarPSin VOI-pienryhmän treenissä jonne suureksi iloksemme meidät valittiin. Muutamista yrityksistä huolimatta en Joensuusta löytänyt sopivaa treeniporukkaa johon oltaisiin mahduttu. Ehkäpä onni onnettomuudessa, VarPSissa tuntuu homma toimivan ja saatiin hyviä vinkkejä ja huomioita jo heti ekalla kerralla. Hallissakin on peruslämpö (+10) ja hyvä lattia sekä häkkejä missä koirat voivat odotella omaa vuoroaan rauhassa. Meidän treeniin kuului paikallamakuu ryhmässä (olin n. 5 m päässä ja kävin ahkerasti palkkaamassa), sivulletulo, seuraaminen namiavulla, paikalla istuminen ja luoksetulo sekä lopuksi leikkimistä. Hyvin meni, Ruffe ei yhtään kummastellut uutta hallia.