27. maaliskuuta 2014

Aurinkoa

Ollaan treenattu ja lenkkeilty. Ei mitään ihmeellistä, lyhyitä treenejä molemmille koirille. Maanantaina käytiin pikku lenkki Grimmin kanssa ja tiistaina Sirin. Hiukan treenailtiinkin. Keskiviikkona ei päästy Varkauteen kun mulle iski ihan kunnon kevätflunssa. Olo on kuin nuijalla päähän lyöty. Hihnaseuruuta ollaan Ruffen kanssa yritetty laittaa kuosiin ja tehty pari häiriötreeniä. Kyllä se tästä, edelleen mietin pitäskö ilmoittautua Varkauden kisoihin huhtikuussa. Viikonloput ennen kisaa ollaan muissa puuhissa, mutta eipä noita alo-liikkeitä juuri tarvitse enempää harjoitella.

Tänään torstaina jätin kehnon ja kuumeisen olon takia Ruffen aksan väliin ja käytiin duhadedä treenit JoAn hallilla kolmistaan. Ruffe teki vauhtitreenejä. Ensin halliinmeno ja lyhyt hihnaseuruu, oli parasta ikinä. Sen jälkeen hetsattuna "lennosta" merkille, sieltä putkeen ja uudestaan merkille. Noutokapula vietiin yhdessä tolpan taa, tarkoitus oli että Ruffe kiertää tolpan ja mennessään ottaa kapulan. Hetsasin vauhtiin pitkältä matkalta ja kovaa vauhtia Ruffe lähtikin. Mutta ei kertaakaan kiertänyt tolppaa vaan lähti tuomaan kapulaa samalta puolelta kuin sen hakikin. Hällä väliä, vauhti oli pääasia ja sitä saatiin. Seuruuta harjoiteltiin kohti hallin väliaitaa sekä seinää. Alkuun oli vaikeaa, mutta Ruffe oppi luottamaan minuun siinä, ettei törmäillä mihinkään. Tehtiin myös askelsiirtymiä sivuille, muutamia jääviä sekä harjoiteltiin takapään käyttöä. Tänään sujui hienosti. Loppuun tehtiin koko hallin pituuden mittainen luoksetulo ja se oli todella hauskaa. Tokassa setissä Ruffe teki putken kautta aksakeinua. Nami keinun päässä toimii hyvin ja suoritukset paranivat kerta kerralta.

Gust teki merkille menoja, istumista ja alkeisseuruuta. Seuruussa ollaan pikkuhiljaa etenemässä pelkästä imutuksesta seuraavaan vaiheeseen, kättä voi jo nostaa useammaksi sekunniksi. Merkille menosta ja istumisesta palkkasin lelulla, namit unohtuu eivätkä kelpaa kun lelu on näkyvillä. Kahden lelun leikkiä treenailtiin ja se alkaa jo onnistua kivasti. Saalisviettiä löytyy vaikka muille jakaa.

Treenien jälkeen käytiin pieni metsälenkki, enempää en olisi räkää täynnä olevan pääni kanssa jaksanut kulkeakaan. Muutaman kuvankin nappasin. Valokuvaaja en ole ja kamerakin on huono, mutta näkyyhän noissa koirat ainakin. Sää oli upea!









23. maaliskuuta 2014

Voihan hihnaseuruu

Tällä viikolla maanantaina vietettiin vapaapäivää, juoksemassa käytiin muttei muuta. Gust toki jotakin pientä kotosalla teki ja kävi harjoittelemassa hihnakävelyä korttelin ympäri. Alkaa jo oppia että vetämällä ei pääse minnekään, ihminen liikkuu vain kun hihna on löysällä. Kovasti vaan menohaluja olisi ja niiden hillitseminen vaikeaa.

Tiistaina käytiin Pärnän hallilla tekemässä viime viikon aksatreenistä paloja. Treenithän jäi meiltä silloin väliin. Treenailtiin lähinnä ohjaajaa kohti tulemista, meidän kompastuskivi. Hyviä toistoja sain suorapalkalla, lelu maahan heitettynä toimii hyvin. Gust kävi hiukan kanssa leikkimässä ja sen jälkeen mentiin poikien kanssa pienelle metsäretkelle.

Keskiviikkona käytiin taas hallilla. Ruffe teki merkkiä, tunnarin, ohjatun noudon, jääviä, edestä perusasentoon tuloa ja seuruuta. Merkki on oikein hyvä, vauhdikkaasti menee ja malttaa odottaa seuraavaa käskyä. Seuruu oli hiukan huonompaa kuin tavallisesti, jotenkin hiukan paikka seilaili edestä taakse. Gust leikki, istui, meni maahan ja leikki lisää. Hienosti ryntää kuolleelle(kin) lelulle, todella zäpäkkä penneli.

Torstaina oli aksatreenit. Rata näytti helpolta, mutta ei sitten ollutkaan ihan niin helppo. Vauhti kasvoi aika kovaksi ja tuntui että Ruffe lähtee yhä kauemmas. Opittiin persjättö eikä tehty yhtään lentokeinua! Gust kävi hihnakävelyä treenaamassa Samulin kanssa.

Perjantaina vietettiin taas huilipäivää lenkkeilyn merkeissä. Gust teki kotona "metallinoutoa". Palkka tuli siis pelkästä metallikapulan maasta nostamisesta. Ruffekin kiinnostui hommasta ja toi muutaman kerran metallin. Päätin, että nyt on aika ottaa metallinouto uudestaan Ruffen repertuaariin.

Lauantaina käytiin tokoryhmämme treenissä PoKSin hallilla. Ruffe teki kisamaisen ohjatun noudon ilman luovutusta. Ekalla yrityksellä Ruffelle tuli joku aivopieru, lähti merkiltä takaviistoon vaikkei siellä ollut edes mitään houkutinta. Toinen ja kolmas toisto olivat hyviä ja nopeita, kaarella haettuja. Tehtiin myös seuruuta ja harjoiteltiin jääviin nopeutta pienillä avuilla. Kaukoissa i-m-i oli luonnollisesti hyvä, mutta nyt myös m-s onnistui kivasti n. metrin etäisyydeltä. Luoksetulossa edestä perusasentoon kiepsahti hienosti. Ollaan treenattu olohuonetokossa sitä muutamana iltana siten että palkkanakki lentää vasemmalle koiran viereen maahan. Loppuun tehtiin metallinouto. Ruffe pääsi "saalistamaan" kapulaa ja otti suht reippaasti kapulan suuhunsa ja toi sen. Ensimmäisellä kerralla tehtiin hypyn kautta, toisella kerralla kiersi hypyn, mutta siitä ei nyt välitetty. Pääasia että toi ja se helmikuussa metallinoudossa sattunut säikähdys päälle kaatuvien kyynärsauvojen takia näyttää olevan historiaa. Viimeiseksi tehtiin harjoitus jotta saataisiin paikkamakuun maahanmenon ennakointi pois. Menin riviin muiden kanssa, mutta lähdinkin seuruuttamaan.

Gust pääsi myös treenaamaan ja teki istumista muutaman sekunnin kestolla, imutusseuruuta siten että välillä nostin käteni n. sekunniksi pois nenän edestä, merkkiä n. 0.5-1 m etäisyydeltä, pentuluoksetulon ja leikki paljon. Sillä on ihan hurjan kivaa eikä juurikaan muista koirista välitä noita pikku juttuja tehdessään.

Treenin jälkeen lähdettiin Einin ja Grimmin kanssa Lykynlammelle n. tunnin lenkille. Käppäiltiin taas hissukseen pitkin polkuja, pennut juoksivat, leikkivät ja katselivat ympäristöä. Ruffe pääasiassa teki omia kovampia juoksuspurtteja, mutta välillä kävi myös houkuttelemaan pentuja mukaansa. Oli todella hieno, aurinkoinen keli ja reissun jälkeen meidän pojat olivat kasvattajan sanoja lainaten "ihan ploppu".


Sunnuntaina tehtiin Ruffen kanssa taas kisamainen ALO, jossa paikkamakuu oli kuitenkin AVO-luokan mukainen, 3 min piilossa. Meni hyvin, eikä Ruffe ennakoinut edes maahanmenoa. Vapautin suoraan maasta. Mutta mutta.. Hihnaseuruu se nyt näyttää olevan kompastuskivi. Eipä onnistunut taaskaan. Parempaa kuin silloin pari viikkoa sitten, mutta paljon ottaa tuossa häiriötä ympäristöstä (viereisellä kentällä tosin karjuttiin aika kovasti koirille maahan- ym. käskyjä). Vire ei ole siis hyvä, aivan erilainen kuin vapaana seuraamisessa. Tätä pohdimme urakalla Seijan kanssa treenin lopuksi ja tultiin siihen tulokseen että Ruffelle hihna merkitsee sitä että työt on loppu ja se viedään pois tai että ollaan vasta menossa tekemään jotakin. Täytyy nyt ottaa tuo työn alle, treenaamatta se ei parane enkä kyllä ihan nykymenolla kehtaa kisaankaan mennä. Kauppojen edustoille vaikka treenaamaan niin tulee häiriötäkin mukaan. Hihnaseuruun jälkeen olin itse jotenkin plääh-tilassa ja tuntui että mikään ei suju. Videolta katsellessa onneksi kuitenkin näkyi että Ruffe teki suht hyvän vapaana seuruun (viereisen kentän huudot ja karjaisut selkeästi häiritsivät pari kertaa), ok maahanmenon, ok seisomisen, hyvän luoksetulon, jossa myös erittäin hyvä perusasentoon kiepsahdus sekä hyvän hypyn. Ei ennakoinut kertaakaan liikkeiden alkua eikä perusasentoja. Vähän Ruffe taitaa kuitenkin nyt edistää seuraamisessa varsinkin liikkeen alkaessa, siihenkin pitää kiinnittään huomiota. Palkkasin kerran perusasennosta liikkeen alusta, muuten kehuin pelkästään suullisesti. Palkattomuus ei ole ongelma.

Ja höh, tarvii muokata. UNOHDIN ihan kokonaan että tuon jälkeen treenattiin toisessa setissä hihnaseuruuta, opeteltiin että hihnan kanssakin voi tulla lelupalkkaa, käytiin henkilöryhmässä yms. Näitä lisää niin eiköhän tämä(kin) tästä. Hiiteen nuo plääh-fiilikset. Kevennyksenä kolmannessa setissä Ruffe teki vielä ruudun alusta loppuun välipalkkauksella sekä pari tasamaanoutoa. Kaikki hyvin ja hyvässä vireessä. Joten se ei tuosta hihnasta taida välittää tai fiilistään kadottaa, vaan syypää olen minä.

Gustin kanssa käytiin katsomassa Pärnällä vanhoille koirille järkättyä virkistyspäivää. Kivasti Gust osaa jo käyttäytyä muiden koirien ja ihmisten läsnäollessa vaikka alkuun hyppii ja hilluu, virtaa riittäisi vaikka kuinka. Siri-pentu oli myös paikalla ja lopuksi pennut pääsivät parikymmentä minuuttia leikkimään ja juoksentelemaan kun käveltiin Outin kanssa n. kilometrin mittainen lenkura hallin lähellä.

16. maaliskuuta 2014

2 min seuruu

Perjantaina Ruffe vietti ansaittua lepopäivää. Ei käyty treenaamassa, mutta juoksenneltiin metsässä. Gust teki hiukan omia juttujaan. Illalla kävin vetämässä JoAn tokoryhmän treenit. Hurjasti olisi asioita kerrottavana ryhmäläisille mutta aika loppuu kesken, enää yksi treenikerta jäljellä kahden viikon päästä.

Lauantaina molemmat pojat pääsivät PoKSin hallille lauantairyhmämme treeniin. Ruffe teki seuruuta, liikkeestä seisomaan jäämistä, tunnarin kisamaisesti, ruutua häiriössä (tunnarikapulat matkan varrella), luoksetulon stopin ja suoria luoksetuloja. Loppuun yli 75 cm tokoesteen lelupalkalle.

Gust treenaili myös imutusseuruuta, perusasentoon kiepsahdusta sekä kontaktikävelyä ja toki leikki paljon. Hyvin jaksoi keskittyä vaikka hallissa 2 muuta koiraa treenaili samaan aikaan.

Sunnuntaina oli taas vuorossa kisamaiset treenit Pärnällä. Otin Ruffelle ainoastaan viisi liikettä. Paikkamakuu piilossa 2 min sujui hyvin. Hiukan meni taas banaanille maahan, nyt ei korjannut vaan pysyi niillä sijoillaan. Hiukan oli 7 koiran rivissä ollut levottomuutta ja 1 koira nousi seisomaankin, mutta Ruffe oli taas tehnyt kympin arvoisen suorituksen. Myös perusasentoon nousu erittäin hyvä eikä noussut vieruskaverien käskystä (viivytin hiukan omaani).

Yksilöliikkeinä aloitettiin hihnaseuruulla. Otin Ruffen suoraan autosta halliin, mikä on aina ollut meille hiukan hankalaa sähläämisen ja hösläämisen takia. Kehääntulo oli siis huono, Ruffe mm. hyppi innoissaan liikkuria vasten (!). Sivulle tuli nyt hyvin, ryhtyi siis hihnasta huolimatta töihin ja hihnaseuruukin sujui paljon viime kertaa paremmin. Ei mitenkään täydellistä, mutta varmasti alo-luokassa 9 tai 9.5 suoritus, hiukan edisti varsinkin alkuun. Hihnaseuruun jälkeen tehtiin pisin seuruu ikinä, kestoltaan 2 min 2 sek. Suoritus sisälsi juoksua, paljon käännöksiä, hidasta käyntiä ja askelsiirtymät sivuille ja eteen. Ruffe teki kivalla ilmeellä, mutta ajoittain vähän edisti ja noin 1.5 minuutin kohdalla hitaassa käynnissä kontakti tipahti noin kahdeksi sekunniksi. Täyskäännös-seis -osassa istuminen saisi olla hiukan nopeampi, nyt jäi vähän miettimään. Takapään käyttö täyskäännöksessä on parantunut, sen sijaan vasemmalle käännös ei edelleenkään ole tarpeeksi hyvä. Kolmantena liikkeenä oli hyppy, joka oli oikein hyvä perusasennon ennakointia lukuunottamatta. Neljäntenä tehtiin tasamaan nouto. Hienosti Ruffe malttoi odottaa sivulla ja vauhti oli hyvä molempiin suuntiin. Kapulan otto siisti, samoin luovutus suora. Perusasentoon tulo hypyllä ja se jäi vielä pahasti vajaaksikin. Näitä pitää nyt treenata paljon enemmän. Palkkasin kaikista liikkeistä liikkeitten jälkeen sekä sosiaalisella kehulla että lelulla (seuruut) tai nakilla (muut liikkeet).

"Kisojen" jälkeen mentiin vielä uudestaan halliin ja tehtiin ruutu ja suora luoksetulo sekä leikittiin. Kivaa oli! Yleisön pyynnöstä järkätään vielä ensi viikon sunnuntaina samanlainen "möllitoko". Silloin taidan ottaa alo-luokan kokonaisuudessaan ellen sitten vallan innostu voivottelemaan ;)

Gust pääsi Grimmin kanssa Lykynlammelle ihan oikealle lenkille. Käveltiin Einin kanssa hissukseen pitkin poikin polkuja tunnin verran ja pennut tutkivat ympäristöä. Sen jälkeen meillä olikin rauhallista kotona :D
Illalla vielä Ruffen kanssa kunnon pitkä juoksulenkki ja tämäkin viikko alkaa olla niin sanotusti taputeltu.

Väsyttää ihan sikana, Gust käy yöllä ainakin kerran pissalla ja koirat heräävät aamuisin kuudelta jonka jälkeen en itse saa enää unta. Pitäs mennä itse aikaisemmin nukkumaan, nämä 6-7 tunnin yöunet alkavat tämmöselle 8-9 tuntia unta vaativalle nukkumatille pikkuhiljaa tuntua.

14. maaliskuuta 2014

Kuuntele!

Tokoa, tottakai. Maanantaina käytiin hallilla tekemässä hyvän mielen tokot, jotka sisälsi merkkiä erilaisista kulmista ja tilanteista, hyppytunnarin, vauhtinoudon ja leikkiä. Gustilla oli omat treenit, "iskunoutoa" tunnaritikulle, imutusta, istu- ja maahan-käskyjä sekä hyökkäyksiä kuolleelle lelulle. Oli ihan kamalan kivaa molempien koirien kanssa. Illalla treenattiin Ruffen kanssa kontaktia hihnalenkin yhteydessä muutaman kerran 5-10 sekuntia. Vaikeinta selkeästi on kun yksittäinen kävelijä tulee vastaan ja hiukan jouduin Ruffea huomauttamaankin katseen karkaamisesta.

Tiistaina treenattiin pelkkiä kehääntuloja Pörröjen kisamaisissa treeneissä. Loppukevennykseksi tehtiin myös luoksetulo suorapalkalle. Parilla treenillä huima kehitys kun Ruffelle on nyt selvää mitä siltä odotetaan. Gust pääsi hiukan leikkimään leluilla ja lopuksi painimaan Riio-kelpiepennun kanssa.

Keskiviikkona ajeltiin Varkauteen. Gust läksi Samulin kanssa hihnakävelytreeniin kaupungille ja Ruffella oli Satun vetämät kuuntelutreenit. Aloitettiin noudon ja hypyn erottamisella. Hyppyeste oli noin 5 metriä ohjaajasta etuviistoon vasemmalla. Ohjaaja heitti noutokapulan suoraan eteen ja käski koiran hypylle. No, arvasihan sen mitä tapahtuu - Ruffe syöksyi suoraan kapulalle ja toi sen nätisti takaisin. Vaihdettiin kapula leluun, ja avustin rintamasuunnallani sekä käsimerkillä hypylle, se sentään jo onnistui.  Selkeästi näitä pitäisi tehdä todella paljon. Ruffelle merkitsee tilanne niin paljon enemmän kuin oma käskyni, se ei kuuntele käskysanaa vaan päättää tilanteesta itse mikä liike on tulossa ja tekee sen kun vaan jonkun sanan minulta (tai pahimmassa tapauksessa liikkurilta) kuulee.

Kun kaikki olivat tavalla tai toisella suoritutuneet, jakauduttiin pareihin. Toinen jätti koiran paikkamakuuseen ja toinen seuruutti omaa koiraansa paikallaolijan ympärillä. Oltiin Tiinan ja Tepon parina ja molemmat onnistuimme erinomaisesti tässä tehtävässä. Kumpikaan koirista ei juuri reagoinut toiseen paikkamakuussa eikä seuruussa. Jatkossa tätä voi vaikeuttaa esim. lähettämällä toisen koiran kiertämään paikallaolijaa.

Seuraavaksi komennettiin koirat maahan n. 3 m halkaisijaltaan olevan ympyrän kehälle, ohjaajat siirtyivät keskipisteeseen ja Satu kävi houkuttelemassa yksitellen koiria mukaansa muun muassa nakkia näyttämällä ja sitä jopa heittämällä ihan koiran nenän eteen tai sivulle. Lopulta sain Ruffen pitämään kontaktin pelkästään minuun, vaikka Satu ihan vierestä yritti houkutella sitä perusasentoon ja lähtemään vierivän nakin perään. Kehuin ja palkkasin välillä, todella paljon parantunut viime kerrasta tämäkin ja nyt Ruffe alkaa hiukan jo ymmärtää ettei muiden komennoista ja houkutteluista pidä välittää. Muita odotellessa tehtiin väliin liikkeestä seisomaan jäämistä ja kaukoja. Näissä Ruffen huomio ei muihin kentälläolijoihin kiinnittynyt enää lainkaan ja ihan kelpo suorituksia teki.

Siirryttiin harjoittelemaan istumasta luoksetuloja yksi koira kerrallaan muiden pysyessä paikallaan rivissä. Ruffe pysyi nyt todella hyvin istumassa, ainoastaan kerran nousi pylly kun viereinen koira ampaisi matkaan. Todella hyvä edistys viime kerrasta tässäkin. Muutenkin oli hyvät treenit meiltä, Ruffen häiriönsieto on ampaissut ison harppauksen ylöspäin. Treeni oli pitkä, kesti varmaan tunnin verran, mutta hyvin myös jaksettiin loppuun asti.

Loppuun meillä oli vielä treenikisa!! Lähes rallytokomaiseen tyyliin tehtiin temppurata (kuva alla), jonka sai suorittaa haluamallaan tyylillä koiraa kauko-ohjaten tai vaikka vierellä juosten. Aika alkoi lähtöhetkestä ja päättyi siihen kun koiralla oli kaikki tassut ruudun sisäpuolella. Itse mietin, ottaako alkusuoran luoksetulona kuten useampi tekikin, mutta jäin empimään ja lopulta päätin jättää Ruffen lähtöön ja olla vastaanottamassa seiso- ja maahan-merkkien välissä. Stopin jälkeen juostiin yhdessä maahanmenoon ja ruudun lähetyspaikkaan, mistä sain lähetettyä Ruffen ruutuun. Ihmiset ja muut koirat olivat heti ruudun takana, se selkeästi vaivasi kaikkia treeniryhmämme koiria. Osa ei mennyt ruutuun asti, ja muillakin vauhti hiukan hidastui. Selkeästi Ruffellekin oli epämiellyttävää juosta ihmisiä ja koiria kohti vaikka hienosti ruudun kuitenkin teki. Ihan älyttömän kivaa, harvoin on naurettu tokotreeneissä näin paljon.
Temppurata
Ja kyllähän se loppuun pitää mainita että me voitettiin Ruffen kanssa... :D Hiukan toki jäi kaivelemaan, kun en älynnyt lähtettää sitä maahanmenosta ruudun aloituspaikkaan merkille, vaan juoksin koiran kanssa yhdessä sinne. Ei sitä kyllä tuossa tohinassa älynnyt kukaan muukaan. Mutta periaatteessa radan olisi voinut suorittaa kokonaan siten, että ohjaaja olisi vain seissyt vasemman yläkulman merkin kohdalla.

Torstaina amulla käytiin porukalla metsässä parin kilsan kierros ja Ruffe teki sisällä hiukan kaukoja. Illalla Gust kävi Samulin kanssa Ylämyllyllä hihnakävelyä harjoittelemassa sillä aikaa kun me juostiin Ruffen kanssa reilun tunnin polkulenkki. Piti mennä katsomaan ampumahiihtoa, mutta ei sitten jaksettukaan, vaan nukuttiin kunnon päikkärit. Huh, miten oltiinkin väsyneitä.

10. maaliskuuta 2014

Kisamainen ALO

Viikonloppu oli tokopainotteinen. Lauantaina käytiin porukkamme treeneissä koko perheen voimin. Ruffe teki seuruuta, liikkeestä maahanmenoja avustettuna nopeuden parantamiseksi, ruudun sekä suoraan että merkin kautta, kaukoja i-m-i ja s-m-s läheltä. Kaukoissa olen päätymässä kosketusalustan käyttöön tai jonkun pienen korokkeen asettamista takajalkojen alle. Teknisesti liikkeet sujuvat hyvin, mutta etäisyyden kasvattaminen on nyt haasteena. Ruffella ei ajatus ole takana. Loppuun tehtiin hyppynouto sekä tottishyppy 70 cm korkeudelta lelupalkalle. Kivat treenit, kiva into ja seuruu lelupalkalla toimii erinomaisesti. Maarit tosin huomautti, että irti-käsky on taas hiukan menossa huonompaan suuntaan, vähän vänkyröiden Ruffe lelusta irrottaa. Pitää olla jämäkkänä, että irti on irti eikä mitään epämääräistä pureksimista.

Gust teki treeneissä 2 lyhyttä settiä. Lähinnä leikkimistä ja hiukan imutusta, pari istumaan ja maahan menoa, pentuluoksetulon sekä tunnaritikun pitoa. Innolla lähtee saalistusleikkiin mukaan, taistelee lelusta kovasti ja saa tuntea olevansa "iso ja vahva poika".

Sunnuntaina oli oikeastaan vähän jännäkin päivä. Järkättiin möllitoko Pärnävaaralla ja siihen myös osallistuttiin. "Koe" alkoi AVO-paikkamakuulla. Ruffe ei meinannut ennen liikkeen alkua rivissä pysyä istumassa, vaan ennakoi maahanmenoa. Jouduin useamman kerran pyytämään sen uudestaan istumaan. Jotenkin nyt tulee dejavu Ankin kisoista. Mitenköhän on mahdollista, että mulla on kaksi täysin samalla tavalla toimivaa koiraa jotka tekevät maahan-istu-maahan-istu -jumppaa paikkamakuun rivissä ennen liikkeen alkua? Vastaus saattaa löytyä peilistä... Itse paikkamakuu meni hyvin, maahanmenossa tuli vanha virhe esiin ja Ruffe meni hiukan banaanille. Korjasi itsensä kuitenkin suoraksi jätettäessä ja liikautti siis oikeaa etujalkaa siinä. Maassa oli patsastellut lähes täysin liikkumatta, hieno!

AVO-paikallaolo.
Paikallaolon jälkeen jatkettiin ALO-liikkeillä. Pohdin etukäteen pitkään minkä luokan teen, vaihtoehtoina ALO, AVO ja VOI. Onneksi päädyin ALOon. Hihnaseuruu ei nimittäin onnistu meiltä. Ei olla sitä harjoiteltu, eikä superkevyt hihnakaan riittänyt hämäämään Ruffea. Se kuvitteli kai olevansa lenkillä. Vasta juoksuosuudessa Ruffe havahtui, että tässä onkin joku liike menossa ja loppu oli hiukan parempaa. Karmaiseva suoritus, joskin tiesin että homma jatkuu hyvin kunhan hihnasta päästään irti. Maarit sanoi liikkeen olleen noin kutosen arvoinen, itse olisin voinut nollankin lätätä ruutuun, mutta ALOssa saa hiukan anteeksi... Vapaana seuruu oli ok tekemistä, ajoittain jopa oikein hyvääkin. Viimeinen täyskäännös oli huono kun mentiin parin metrin päähän videoivaa Samulia ja kontakti putosi hetkeksi.

Maahanmeno oli ok, hiukan nopeampi olisi saanut vielä olla. Tämä johtuu alkeisopetuksessa tekemästäni virheestä jota nyt paikkaillaan. Luoksetulo hyvä lopun pomppimista lukuunottamatta. Seisomaan jääminen oli yllättävän huono meiltä molemmilta. En tiedä mitä siinä tapahtui, otan itse jonkun sivuliikkeen, Ruffe väistää toiseen suuntaan ja jää tassuttelemaan etutassuilla. Loppu hyvä. Hyppy ok, hiukan liikkui kun tulin viereen, oma mokani.

Positiivinen fiilis jäi. Ruffe teki kivalla ilmeellä eikä hämmentynyt vaikka palkkaa ei tullutkaan. Hihnaseuruu kuntoon, maahanmenon ennakoinnit pois ja sivulla odottamisen kontakti kuntoon. Siinä ne, ja sitten vain mars ilmoittautumaan kisoihin. Alla videokooste.


Kisan jälkeen käytiin Ruffen kanssa 1.5 tunnin juoksulenkki poluilla ja vielä illalla parin tunnin metsälenkki Ruffen, Marin ja Tikkin kanssa. Lenkin päätteeksi Tikki tuli pihalle moikkaamaan Gustia. Oikein kiva päivä.

7. maaliskuuta 2014

Tokohäiriöitä ja viikon aksa

Keskiviikkona käytiin Ruffen kanssa tekemässä häiriöseuruut vieraalla kentällä Niittylahdessa. Kenttä oli paikoin jäinen joten paljon muuta siinä ei voinut tehdäkään. Heittelin kaikki autossa olleet tötteröt ja merkit sekä pari lelua kentälle ja lisäksi pyysin Eijaa ja Erjaa häiriköimään haluamallaan tavalla (liikkumalla, puhumalla, kutsumalla, jne.). Alkuun piti pari kertaa Ruffea huomauttaa, mutta tuon n. 1-2 minuutin treenin loppu meni jo hyvin vaikka lohikäärmelelu tuntui olevan lähes ylitsepääsemätön ansa ;) Tehtiin myös luoksetulo kentän laidalla, pari liikkeestä seisomaan jäämistä suorapalkkanakilla sekä kaukoja.

Torstaina odotti taas aksatreeni. Etukäteen kuvittelin meidän kosahtavan jo esteelle 5 (hyvä asenne...), mutta eipä me siihen jämähdettykään vaan porhallettiin keinulle saakka. Minä en ymmärtänyt edes yrittää hidastaa koiran vauhtia ja niinhän se juoksi ihan täpöllä keinun päähän ja samantien myös siitä yli ennenkuin keinu juurikaan ehti edes keinahtaa. Aika hurjan näköinen ilmalento, mutta päättyi onneksi neljälle tassulle. Pikkasen Ruffekin säikähti, sillä ensimmäinen uusinta keinulle oli melko varovainen, seuraava jo parempi. Pöytä on meiltä jäänyt treenaamatta, joten Jari oli valmiina palkkaamassa jotta saatiin vauhtia hiukan pois jo ennen ylös hyppäämistä. Pysymisessä ei ollut mitään ongelmaa.
Esteen 13 ohjasin niistolla. En muista tämmöstäkään tehneeni, mutta erinomaisesti se toimi. Hauskaa rallattelua esteelle 18 asti, mutta sitten oli pikkasen aikaa opettelemista että sain Ruffen tulemaan esteen 19. Esteelle 21 kokeilin ensin pelkkää niiausta, mutta sillä Ruffe meni sen verran kauas, että hyppäsi pituusesteen vinoon ja syöksyi samantien putkeen (2, 14, 24). Joten vaihdettiin ohjaus sokkariksi, jolloin pääsin pituuden oikealle puolelle jatkona takaaleikkaus esteelle 23. Takaaleikkausta harjoiteltiinkin viime kerralla, joten se toimi. Ja nyt huomaan että ratahan olis vielä jatkunut kahden esteen verran, mutta treeneissä kuvittelin että 23 oli viimeinen este (puusilmä) enkä siis kahta viimeistä enää tehnyt.

Treenimme loppuun tehtiin keppejä 6 kepillä, paranee paranee. Aloitusvirheitä ei tullut kertaakaan vaikka lähettelin n. 180 asteen sektorilta ja "namikipolle" uskaltaa jo juosta lupaa kyselemättä. Vielä ei voi palkkaa vaihtaa leluun, se on liian iso houkutin.

4. maaliskuuta 2014

Fiksu ostos?

Tässä on tullut tehtyä fiksuja ja vähemmän fiksuja hankintoja talven aikana. Fiksu hankinta on pikku-Gust, joka on meidän perheeseen maailman paras pentu (odottakaahan murrosikää). Eilen Gust kävi ekan kerran "omissa" treeneissä. Ruffe jätettiin kotiin ja ajettiin Pörröjen treeneihin. Gust teki hiukan hihnassa kulkemista häiriössä, imutusseuruuta, perusasentoon kiepsahdusta (ilman istumista) ja leikittiin kahdella lelulla. Lopuksi oli paini- ja ympäristöntutkimispuuhailua Grimmin kanssa. Gustilla oli ekaa kertaa Satun Mörkö-koiran vanha takki päällä koska satoi lunta. Eipä se takki kummastuttanut eikä menoa haitannut ollenkaan.

Ruffe treenasi aamulla lenkin yhteydessä päähänpistoni ansiosta seuruuta lelupalkalla. Leluina oli minun paksut hanskani koska mitään muuta ei ollut mukana. Toimii ja myös uusi leikki irroituksineen pelittää!!! Vitsi miten kivaa. Alkuun lelu kainalossa aiheutti hiukan vaanimista, mutta se hävisi nopeasti. Tosin luulen, että tähän pitää nyt keskittyä muutama viikko ja ajattelin että taidan kuitenkin jättää lauantaille suunnitellun möllitokon väliin. Haluan vaihtaa rauhassa nyt tuon seuruun palkan lelulle ja sen jälkeen ehkä sitten miettiä uudestaan kisoihin valmistautumista.

Tällä hetkellä kävis lumipallotkin Ruffelle palkaksi. Se juoksee ihan satasta niiden perässä edestakaisin kunhan vaan joku viitsii heitellä. Jotenkin hassua miten sfääreihin tuo lumipallojen heittely Ruffen kuumentaa.

Sitten se ei-niin-järkevä hankinta. Ostin joulukuussa vapaatreenioikeuden PoKSin hallille (puolilämmin) ja maksoin siitä 180 euroa. Lauantain tokoryhmämme maksuksi se ei käy, koska varatusta vuorosta on maksettava erikseen. Vapaavuoroilla käytännössä voi käydä treenaamassa arkisin ennen klo 16-17 päivästä riippuen sekä sunnuntaiaamuisin koska muutoin halli on varattu. Nämä faktat toki tiesin tuota vapaakorttia maksaessani, ja minusta ne olivat kohtuulliset. Työpaikan liukumien takia pääsisin treenaamaan kerran-kaksi viikossa.

No, totuus alkoi paljastua pikkuhiljaa. Käytännössä hallissa on sunnuntaista torstai-iltaan agilityrata, joten tokon treenaaminen vaati aina n. 20-25 numerokyltin ja 10-15 hyppyesteen, keinun, keppien ja renkaan sivuun roudaamista koska halli on pieni eikä tilaa muuten ole. Puomia ja A-estettä ei edes yksinään saa siirrettyä. Tähän esteiden sivuun kantamiseen on mennyt yksinään vähintään n. 10 minuuttia. Jotenkin roudaamista vielä jaksoi, vaikka on myönnettävä että olen jättänyt menemättä halliin useamman kerran koska en jaksa käyttää aikaani esteiden ja numerokylttien siirtelyyn noin 15 minuutin tokotreenin takia. Pari päivää sitten tuli kuitenkin sähköpostiviesti, että sivuun siirtäminen ei riitä. Jos tuon radan siirtää sivuun, on se treenin jälkeen koottava takaisin juuri siihen muotoon missä se olikin. Luit siis oikein, PoKSilla sunnuntain ensimmäinen aksaryhmä rakentaa radan ja kaikki viikon ryhmät treenaavat sillä samalla radalla, koska ryhmät eivät viitsi rakennella ja laatia itselleen sopivia treenejä.

Eli jos treenaat PoKSilla muutoin kuin perjantaina tai lauantaina tokoa, on sinun myös purettava ja rakennettava 20-25 esteen agilityrata. Ja tästä ilosta maksat 180 euroa - käytännössä pelkästä talvikaudesta, kesällä voi treenata ulkona. Ei ole enää kohtuullista. Tokihan tästä valitin, mutta mihin se nyt johtaisi kun seuran päättävissä elimissä ei tavoitteellisia tokoharrastajia ole. Onni ja autuus, ettei Varkaus ole kuitenkaan valovuoden päässä ja että JoAn halli on oikeasti myös tokon harrastajia varten. Kovilla pakkasilla kylmä halli ei tietenkään ole paras mahdollinen treenipaikka, mutta olohuonetokot kunniaan sitten silloin.

2. maaliskuuta 2014

Kiva koiramainen viikonloppu

Perjantaina kävin vetämässä JoAn tokoryhmän treenit ja ennen vuoron alkua treenasin hiukan Ruffella. Otettiin luoksetulon stoppeja aksaputkea hyödyntäen. Oikein hyviä pysähdyksiä pelkällä käsimerkillä. Otin myös hiukan seuruun vasemmalle käännöksiä jotka alkavat jo olla "sinnepäin". Loppuun pari suoraa luoksetuloa, toinen eteen ja toinen lelupalkalle.

Kotona Gust on jatkanut imutusharjoituksia sekä odota-käskyn harjoittelua ruokakupille. Molemmissa edistys on huimaa, etenkin tuo imutustreeni on jo edennyt siihen että Gust osaa heittaa pyllynsä oikeaan suuntaan. Aika hienoa pieneltä pojalta, en edes ajatellut että se oppii tuon tässä samassa kun vasta oikeastaan imutuksen "pohjatyö" on meillä menossa. Odottaakin Gust malttaa jo 2-3 sekuntia hyvin eikä enempää superahneelta pennulta viitsi vielä vaatiakaan. Uutuutena ruvettiin tekemään hiukan myös istumisen ja maahanmenon alkeisopetteluita.

Lauantaina Grimm tuli meille Samulin koiranpentupäiväkerhoon ja me lähdimme Einin kanssa Kuopioon Pondera-hallille Pirjon tokokoulutukseen. Matkan varrelta poimittiin myös Maarit ja Skoda kyytiin. Päivä oli antoisa, mutta hiukan ihmetytti Ruffen "outo" olemus. Se oli jo autosta otettaessa jotenkin vaisu ja uninen. Ei kakannut aamulla eikä kakannut ennen treenejäkään kuten se yleensä tekee. Hallilla hiukan "irrotteli" alkuun, mutta ei ollenkaan normaaliin tyyliin. Paikkamakuussa se oli jotenkin poissaoleva vaikka hienosti itse suoritus menikin viereisen koiran noususta ja muutamista askeleista huolimatta.

Omalla vuorollamme katsottiin ensin Ruffen nykimistä tai jopa seisomaan nousua noutokapulaa heitettäessä. Päätettiin että torun sitä kunnolla kun ei pysy, hiukan otin niskavilloistakin kiinni ja kun seuraavalla kerralla pysyi, niin sai kunnon leikin palkaksi. Pari heittoa vielä, kunnon leikkipalkka ja viimeisellä sai sitten palkkaleikin jälkeen lähteä noutamaankin. Nouti joo, mutta ei normalivauhdilla ollenkaan. Leikkikään ei ollut ihan normiRuffea vaikka varmaan jokunen hampaanjälki käteeni jäikin :) Hiukan ihmettelin lisää tuota koiran olotilaa ja ajattelin vaan, että uusi paikka ehkä sitten jänskättää. Opetettiin myös Ruffe irrottamaan lelusta käskystä. No, minähän en siinä ole pentuajan jälkeen onnistunut, joten homma jäi Pirjolle. Eikä muuten kestänyt kauaa ni jo lelu irtosi, ja palkaksi sai käydä siihen uudestaan kiinni. Näytti että se leikki oli jopa hauskempi kuin pelkkä taistelu. Aivan mahtavaa!

Toisessa setissä tehtiin seuraamista. Lähdin VOI-ruudun aloituspaikalta. Ruffehan oli lukinnut mieleensä edessä olevan ruudun ja kurkki useamman kerran ruudun suuntaan. Pirjo sanoi että seuraaminen on ajoittain oikeinkin hyvää, mutta liian monta kertaa fokus häiriintyi. Korjauksena siirtyminen nameista lelupalkalle (mikä on selkeästi Ruffelle mieluisempi) ja vireen nostaminen niin ettei Ruffe "ehdi" ajatella muuta. Näinhän olen itsekin ajatellut ja lelulla seuruu hyvin ja hyvässä vireessä toimiikin. On vaan ollut helpompaa palkata sitä namilla "irroitusongelman" takia. Kotiläksyksi tuli myös peruuttamisen opettelu ja kuuntelutreenit.

Oli siis älyttömän antoisa päivä meille. Pitää vaan olla rohkeampi, ei tuo koira mene tässä iässä rikki vaikka siltä asioita jo hiukan vaatiikin. Hetkeksi se saattaa mennä sellaiseen höh-tilaan mutta palautuu nopeasti kun on miettinyt asioita. Lopuksi Ruffe pääsi vielä "kevennyksenä" juoksemaan ruutuun, mutta taas huomasin että jotain on pielessä. Vauhti oli jotenkin puolitehoista loikkimista. Pirjon kanssa mietittiin, että Ruffe on paineistunut uudesta paikasta ja siitä kun siltä hiukan vaadittiin. Vähän ihmettelin, sillä ei se ole aiemmin paineita mistään paikoista ottanut, mutta eihän noista nuorista koirista aina tiedä.

Kotona kuitenkin alkoi selvitä, että ummetus se taitaa Ruffea vaivata. Kakka ei edelleenkään tullut ja Ruffe oli koko illan totaalisen väsynyt. Yritin saada sen juomaan ja annoin öljyä. Jatkoin samaa sunnuntaiaamunakin vielä. Ei silti tullut kakkaa. Puolen päivän aikaan nähtiin Mari ja Tikki ja kun pojat olivat juosseet muutaman sata metriä, niin suoli alkoi toimia, tavaraa tuli moneen otteeseen ja paljon. Eli varmasti Ruffella oli tukala olo jo lauantaina.

Toki osasyy tuohon väsyneeseen olotilaan voi myös olla, että Ruffe on yksinkertaisesti vain väsynyt. Gust on ollut meillä kolme viikkoa ja tottakai päivässä on nyt moninkertainen määrä aktiviteettia pennun leikittämisen takia. Ruffe on itsekin vielä aika pentumainen joten se on valmis leikittäjäksi aina kun pentu haluaa. Kyllähän elo ja arki vakioituvat pikkuhiljaa, mutta täytyy nyt varmaan hiukan vähentää Ruffen treenejä ja lenkkejä pari seuraavaa viikkoa varmuuden vuoksi.

Sunnuntaina käytiin Gustin kanssa pentupainimassa Linnunlahdella. Painikavereina Grimm ja Outin Siri. Kivaa oli, pennut juoksivat ja leikkivät. Kivoja, reippaita pentuja kaikki. Grimm erikoistunut täysillä ihmisten jalkoja päin juoksemiseen, ei tarvi omilla jaloilla jarrutella kun vauhdin saa sillä keinolla helposti pysähtymään. Sirin erikoisalaa on maahan vaanimaan jääminen ja Gust se sitten haukkuu ja vaan juoksee heikkopäisenä joka suuntaan :D



Painien jälkeen pojat saivat kotona luut kaluttavaksi.