14. maaliskuuta 2014

Kuuntele!

Tokoa, tottakai. Maanantaina käytiin hallilla tekemässä hyvän mielen tokot, jotka sisälsi merkkiä erilaisista kulmista ja tilanteista, hyppytunnarin, vauhtinoudon ja leikkiä. Gustilla oli omat treenit, "iskunoutoa" tunnaritikulle, imutusta, istu- ja maahan-käskyjä sekä hyökkäyksiä kuolleelle lelulle. Oli ihan kamalan kivaa molempien koirien kanssa. Illalla treenattiin Ruffen kanssa kontaktia hihnalenkin yhteydessä muutaman kerran 5-10 sekuntia. Vaikeinta selkeästi on kun yksittäinen kävelijä tulee vastaan ja hiukan jouduin Ruffea huomauttamaankin katseen karkaamisesta.

Tiistaina treenattiin pelkkiä kehääntuloja Pörröjen kisamaisissa treeneissä. Loppukevennykseksi tehtiin myös luoksetulo suorapalkalle. Parilla treenillä huima kehitys kun Ruffelle on nyt selvää mitä siltä odotetaan. Gust pääsi hiukan leikkimään leluilla ja lopuksi painimaan Riio-kelpiepennun kanssa.

Keskiviikkona ajeltiin Varkauteen. Gust läksi Samulin kanssa hihnakävelytreeniin kaupungille ja Ruffella oli Satun vetämät kuuntelutreenit. Aloitettiin noudon ja hypyn erottamisella. Hyppyeste oli noin 5 metriä ohjaajasta etuviistoon vasemmalla. Ohjaaja heitti noutokapulan suoraan eteen ja käski koiran hypylle. No, arvasihan sen mitä tapahtuu - Ruffe syöksyi suoraan kapulalle ja toi sen nätisti takaisin. Vaihdettiin kapula leluun, ja avustin rintamasuunnallani sekä käsimerkillä hypylle, se sentään jo onnistui.  Selkeästi näitä pitäisi tehdä todella paljon. Ruffelle merkitsee tilanne niin paljon enemmän kuin oma käskyni, se ei kuuntele käskysanaa vaan päättää tilanteesta itse mikä liike on tulossa ja tekee sen kun vaan jonkun sanan minulta (tai pahimmassa tapauksessa liikkurilta) kuulee.

Kun kaikki olivat tavalla tai toisella suoritutuneet, jakauduttiin pareihin. Toinen jätti koiran paikkamakuuseen ja toinen seuruutti omaa koiraansa paikallaolijan ympärillä. Oltiin Tiinan ja Tepon parina ja molemmat onnistuimme erinomaisesti tässä tehtävässä. Kumpikaan koirista ei juuri reagoinut toiseen paikkamakuussa eikä seuruussa. Jatkossa tätä voi vaikeuttaa esim. lähettämällä toisen koiran kiertämään paikallaolijaa.

Seuraavaksi komennettiin koirat maahan n. 3 m halkaisijaltaan olevan ympyrän kehälle, ohjaajat siirtyivät keskipisteeseen ja Satu kävi houkuttelemassa yksitellen koiria mukaansa muun muassa nakkia näyttämällä ja sitä jopa heittämällä ihan koiran nenän eteen tai sivulle. Lopulta sain Ruffen pitämään kontaktin pelkästään minuun, vaikka Satu ihan vierestä yritti houkutella sitä perusasentoon ja lähtemään vierivän nakin perään. Kehuin ja palkkasin välillä, todella paljon parantunut viime kerrasta tämäkin ja nyt Ruffe alkaa hiukan jo ymmärtää ettei muiden komennoista ja houkutteluista pidä välittää. Muita odotellessa tehtiin väliin liikkeestä seisomaan jäämistä ja kaukoja. Näissä Ruffen huomio ei muihin kentälläolijoihin kiinnittynyt enää lainkaan ja ihan kelpo suorituksia teki.

Siirryttiin harjoittelemaan istumasta luoksetuloja yksi koira kerrallaan muiden pysyessä paikallaan rivissä. Ruffe pysyi nyt todella hyvin istumassa, ainoastaan kerran nousi pylly kun viereinen koira ampaisi matkaan. Todella hyvä edistys viime kerrasta tässäkin. Muutenkin oli hyvät treenit meiltä, Ruffen häiriönsieto on ampaissut ison harppauksen ylöspäin. Treeni oli pitkä, kesti varmaan tunnin verran, mutta hyvin myös jaksettiin loppuun asti.

Loppuun meillä oli vielä treenikisa!! Lähes rallytokomaiseen tyyliin tehtiin temppurata (kuva alla), jonka sai suorittaa haluamallaan tyylillä koiraa kauko-ohjaten tai vaikka vierellä juosten. Aika alkoi lähtöhetkestä ja päättyi siihen kun koiralla oli kaikki tassut ruudun sisäpuolella. Itse mietin, ottaako alkusuoran luoksetulona kuten useampi tekikin, mutta jäin empimään ja lopulta päätin jättää Ruffen lähtöön ja olla vastaanottamassa seiso- ja maahan-merkkien välissä. Stopin jälkeen juostiin yhdessä maahanmenoon ja ruudun lähetyspaikkaan, mistä sain lähetettyä Ruffen ruutuun. Ihmiset ja muut koirat olivat heti ruudun takana, se selkeästi vaivasi kaikkia treeniryhmämme koiria. Osa ei mennyt ruutuun asti, ja muillakin vauhti hiukan hidastui. Selkeästi Ruffellekin oli epämiellyttävää juosta ihmisiä ja koiria kohti vaikka hienosti ruudun kuitenkin teki. Ihan älyttömän kivaa, harvoin on naurettu tokotreeneissä näin paljon.
Temppurata
Ja kyllähän se loppuun pitää mainita että me voitettiin Ruffen kanssa... :D Hiukan toki jäi kaivelemaan, kun en älynnyt lähtettää sitä maahanmenosta ruudun aloituspaikkaan merkille, vaan juoksin koiran kanssa yhdessä sinne. Ei sitä kyllä tuossa tohinassa älynnyt kukaan muukaan. Mutta periaatteessa radan olisi voinut suorittaa kokonaan siten, että ohjaaja olisi vain seissyt vasemman yläkulman merkin kohdalla.

Torstaina amulla käytiin porukalla metsässä parin kilsan kierros ja Ruffe teki sisällä hiukan kaukoja. Illalla Gust kävi Samulin kanssa Ylämyllyllä hihnakävelyä harjoittelemassa sillä aikaa kun me juostiin Ruffen kanssa reilun tunnin polkulenkki. Piti mennä katsomaan ampumahiihtoa, mutta ei sitten jaksettukaan, vaan nukuttiin kunnon päikkärit. Huh, miten oltiinkin väsyneitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti