Pentuelämää ja luustokuvaus

Gust on ollut meillä nyt reilun viikon. Ruffe on ollut mitä mainioin isoveli, mutta on kyllä huomattu että kovin se on pennun kanssa touhuamisesta väsynytkin. Arki ja rutiinit ovat hiukan muuttuneet. Gust on kiva, todella ihana ja reipas pentu. Löytyy sähäkkyyttä, rohkeutta, mutta myös kiltteyttä ja nöyryyttä. Jalat ja häntä ovat ainakin metrin mittaiset ja metsästyksen harrastaja varmasti kuvittelisi Einin sanoin että se on ajokoiran ja karhukoiran risteytys :D . Useampana päivänä on "lenkkeilty" metsän läpi koulun pihalle (n. 400 m) ja kahdesti käyty JoAn hallilla ihmettelemässä ja ihmisiä moikkailemassa.

Nätti poika

Kaikki käy: pehmeät lelut, kovat lelut, muovi, metalli - ei väliä

Ruffen kanssa on pari kertaa hiukan tokoiltu kahdestaan. Torstaiaamuna käytiin hallilla ja meillä oli ihan yleisöäkin treenejämme seuraamassa. Näitä treenejä en oikein edes muista vaikka varmaan pitäisi. Mutta lähinnä mielenvirkistystä, muutama liike ja paljon leikkiä. Torstai-iltana oltiin aksaryhmämme treenissä. Alla rata, jossa tiesin taas etukäteen esteen 12 olevan meille se haastava, sillä Ruffen etäisyyshakuisuuden takia se olisi mieluusti hypännyt sen toisesta suunnasta. Jarin ohjeilla lelun kanssa sain koiran lähelle pari kertaa eikä sitten jääty hinkkaamaan enempää. Alun putkiralli oli hyvä ja vauhdikas, samoin keinu onnistui kivasti (ehdin hiukan hidastamaan tömäystä) ja A:n ylitys siisti kun jäin koiran taakse. Toisessa setissä otettiin esteeltä 15 eteenpäin ja tämä loppurallattelu olikin kiva. Unohdin vaan sanoa että rengas pitää nostaa maksikorkeuteen vaikka muuten medejä hypätäänkin, joten hiukan Ruffe kolautti selkäänsä renkaaseen kun ei kovasta vauhdista saanut matalaa hyppyä tehtyä. Ei kuitenkaan mitään sattunut, eikä koira osumaa ihmetellyt. Loppuun tehtiin vielä hiukan putkirallia ja iloisin mielin saatiin taas treenit vedettyä läpi.

Sunnuntaina oltiin tokoilemassa Reijan, Annelin ja Ilonan kanssa PoKSilla. Ruffe teki ruudun, seuruuta, liikkeestä seisomaan jäämisen käskytettynä, tunnarin, luoksetulon ja vielä loppuun hiukan seuruuta. Pelkäsin koiran olevan vähän turhankin väsynyt, joten alunperin piti vaan lähinnä leikkiä. Mutta Ruffe olikin aivan innoissaan kun pääsi pitkästä aikaa porukassa treenaamaan ja hyvin jaksoi keskittyä. Seuruun käännökset tulevat nyt seuraavaksi treenilistalle, täyskäännös on hiukan väljä ja edelleen saan harjoitella vasemmalle kääntymisiä. Väliin myös pitempiä pätkiä, sillä nyt selkeästi Ruffe yrittää ennakoida pysähdyksiä ja kulkee hiukan takapää alhaalla etenkin käännöksissä ja hitaassa käynnissä. Muuten kyllä iloisella ilmeellä seuraa ja aikas hyvässä paikassa kunhan ei keuli.

Ja ihan meinas unohtua. Gustkin on treenannut. Ensimmäinen viestitreeni n. 5 m matkalla tehty ja hyvin keksi että väliä juoksemalla saa namia. Hauskaa oli meillä kaikilla!

Se treeneistä. Kouluttautumassakin ehdin käydä lauantaina. Eini tuli aamulla Grimmin kanssa meille, jätettiin koirat Samulin hoiviin ja mentiin kuuntelemaan Mia Skogsterin seuraamisklinikkaa. Etenkin pentuajan juttuihin sain muutamia kivoja vinkkejä joita en Ruffen tai aiemmankaan koirani kanssa ole älynnyt tehdä. Gust on ahne ruuan perään ja Skogsterin seuraamisklinikan jäljiltä kannustan sitä tähän ahneuteen lisää. Ruuan se saa nyt "varastaa" kädestäni, välillä vähän vastustettuna jolloin se todella rynnii hirveellä voimalla kohti kättä. Hienoa. Tällä kertaa seuruu rakennellaan ahneuden avulla supervireen kautta pikkuhiljaa, katsotaan mitä tulee, kiire ei ole minnekään.

Skogsterin klinikalla tuli esiin muutama muukin hieno, yleinen asia. Mian mielestä aivan liian nuorilla koirilla lähdetään kokeisiin, pohjia ei tehdä kunnolla ja koiran kisaura usein hiipuu nopeasti. Hän menee BH-kokeeseen vasta vähintään 2-vuotiaalla koiralla, jolloin toistoja on paljon ja on ehditty harjoitella myös paljon kokeenomaisesti kuitenkin yllätyksellisesti palkaten. Ilo oli myös huomata että PK-puolellakin jo ainakin näillä huipuilla alkaa tyyli muuttua ja pakottamisesta ollaan siirtymässä positiivisen kautta vahvistamiseen. Hyvä puhuja ja ihan hyvä seminaari teoriaosuudeltaan.

Tänään maanantaina käytiin Ruffen kanssa Ahon Jarilla luustokuvauksessa. Kuvattiin lonkat, kyynärät, olat ja selkä. Kaikki Jarin mielestä priimaa, mutta saa nähdä mikä on kennelliiton tuomio lonkista ja kyynärpäistä aikanaan kun lausunto sieltä tulee. En nuolaise ennenkuin tipahtaa. Pääasia kuitenkin, että mitään selkeää vikaa ei löytynyt ja luuston puolesta voimme kaikkia harrastuksiamme jatkaa eteenpäin.