Kuuntelutreenit

Tiistaina käytiin nopsaan PoKSin hallilla Ruffen kanssa. En jaksanut roudailla aksaesteitä kovin paljon syrjään, joten meillä oli ehkä vain n. neljäsosa hallista käytössä. Treenattiin seuruun käännöksiä, istumassa pysymistä noutokapulaa heitettäessä, alo-hyppy, vähän kisapalkkausta ja tietty leikittiin.

Eilen keskiviikkona mentiin VarPSin treeniin koko perheen voimin. Meillä oli huippuhyvä ja -hauska kuuntelutreeni. Paikalla VOI-ryhmästämme oli 4 koirakkoa, 2 bc:tä, kelpie ja staffi.

Aloitettiin paikkamakuulla evl-tyyliin. Ruffe meni maahan nopeasti, mutta hieman vinoon. En korjannut. Olin piilossa koko paikkamakuun ajan. Ruffella kerran oli nenä mennä maahan mutta pikku huomautus piilosta riitti ja muun ajan oli rauhallisena pää pystyssä. Reetta kuljeskeli edestakaisin koirien edessä, lähes metrin päässä lähimmillään. Aika oli ehkä n. pari minuuttia. Myös perusasentoon tulo oli Ruffelta hyvä. Hienoa!

Makuun jälkeen tehtiin paikalla istuminen. Jäin n. 5 m päähän ja kävin kerran palkkaamassa, aika oli n. 1 min. Ruffe oli jätettäessä liikauttanut toista etutassua, muuten patsasteli hienosti.

Varsinainen kuuntelutreeniosuus alkoi näiden perinteisten liikkeiden jälkeen. Vietiin koirat riviin hallin päätyyn, jätettiin ne istumaan ja mentiin n. 5 m päähän. Reetta kävi kutsumassa ja houkuttelemassa jokaista koiraa erikseen useita kertoja ja me yritimme saada niitä pysymään istumassa. Sen jälkeen sama, mutta Reetta yritti saada koirat maahan. Tämä osoittautui meille vielä hankalammaksi ja lopulta Ruffe pysyi istumassa ainoastaan jos olin ihan vieressä, hoin hyvä-istu-noin-istu jne. ja vielä nakkikin oli näkyvissä. Näitä siis paljon lisää.

Jatkettiin. Jätettiin koirat yhä istumaan ja poistuttiin n. 15 m päähän. Nyt yksitellen kutsuttiin koiria luokse. Ruffe nousi lähes joka kerta vähintään seisomaan kun joku muu koira ampaisi matkaan. Tiesi kyllä ettei olisi pitänyt, mutta ei millään pystynyt pitämään peppua maassa. Yksi onnistuminen saatiin kuitenkin lopuksi. Huomattavasti helpompaa olisi ollut jos olisi saanut laittaa koiran paikkamakuuseen, mutta tämän treenin tarkoitus oli poistua mukavuusalueelta. Ja näitä pitää todellakin tehdä lisää.

Seuraavaksi mentiin n. 3 m halkaisijaltaan olevan ympyrän kehälle. Jätettiin koirat maahan ja tehtiin kaikki yhtäaikaa kaukokäskyjä ohjaajat ympyrän keskipisteessä. Tein vain istu-maahan siirtymiä ja alun ihmettelyn jälkeen Ruffe teki ne hyvin. Vaikeutettiin. Ohjaajat siirtyivät vastapäisen koiran taakse. Nyt häiriö oli liiallista. Ruffe ei tiennyt mistä suunnasta tulevaa ääntä olisi pitänyt kuunnella ja pysyi maassa. Helpotin taas tulemalla lähemmäs ja tehtiin siitä muutama onnistunut vaihto.

Viimeinen treeni oli seuruuta kaikki 4 koirakkoa yhtä aikaa tuon samaisen ympyrän sisällä. Tilaa ei todellakaan ollut paljon. Ruffe oli selkeästi päättänyt että nyt ei katso eikä kuuntele ketään muuta kuin minua ja tehtiin todella hyvässä kontaktissa seuruuta. Yhtään ei haitanneet toiset koirakot jotka siis välillä olivat ihan jopa kosketuksissakin. Siitä sitten juoksu ulos ympyrästä ja leikkiä palkaksi. Tämä oli todella hieno suoritus Ruffelta.

Lopuksi vielä keskusteltiin näistä treeneistä ja niiden hyödyllisyydestä sekä variaatioista - vain mielikuvitus on rajana ja rajoja pitää ehdottomasti rikkoa. Mukavuusalueelle ei saa jäädä hinkkaamaan vain sellaista mitä jo osataan.

Sain myös Reetalta vinkit Ruffen nytkähtelyyn kapulaa heitettäessä ja näitä pitää kokeilla heti huomenna kun taas tokoillaan. Ihan huipputreenit, tykkään niin tuosta meidän tokoryhmästä!

Pikku-Gust on edelleen jatkanut "imutuksen pohjatyön" tekemistä. Hienosti se jo tietää mitä on tulossa ja innokkaasti lähtee tekemään. Se tuntee myös nimensä ja tulee kutsuttaessa luokse. Hihnakävelyä on myös jonkin verran treenattu ja pentu alkaa pikkuhiljaa huomata, että vetämällä ei pääse minnekään. VarPSin treeneissä Gust harjoitteli häkissä olemista Ruffen treenien aikana. Helpottamiseksi häkin halliin päin oleva seinusta oli peitetty, niin pentu ei nähnyt treenaajia. Alkuun Gust vähän protestoi ja vinkuili, mutta rauhoittui sitten ja hiljaa olemisesta sai Samulilta silloin tällöin namipalkkaa. Gust pääsi myös vähän leikkimään kentälle ja hyvin leikkikin, sähäkkä pakkaus. Yhtään ei vieras paikka, vieraat ihmiset ja koirat pelottaneet, päin vastoin, kaikkia ihmisiä oli kiva moikkailla ja vähän pääsi Tyyne-staffiakin lopuksi pusuttelemaan. Todella rohkea pentu. Myös automatkat molempiin suuntiin menivät hyvin ja pikkuhiljaa taitaa olla aika ruveta siirtämään häkkiä takapenkiltä takakonttiin Ruffen viereen. Ainakin lämpimillä keleillä.