Maanantaina pidettiin lepopäivää koulutuksista ja käytiin koko perheen noin tunnin juoksulenkki metsäpoluilla. Koirapojille sellainen reipas kymppi ei kylläkään riitä, vaan jatkoivat juoksemista pihalla hippaleikillä kodan ja tuijaryhmän ympäri.
Tiistaina iltapäivällä käytiin tekemässä tokotreenit JoAn hallin pihalla. Ruffe teki ohjattua noutoa, jossa oli mennä merkin ohi suoraan kapuloille. Eli nyt täytyy ruveta tekemään merkkitreeniä kapulahäiriössä. Sen sijaan suunnat olivat nyt selvillä ja nouto onnistui. Merkkiä treenattiin myös ruudun yhteydessä. Siinä meni hienosti merkille, mutta oli varastaa ruutuun. Katsoin hiukan läpi sormien, vaikka ei ehkä olisi pitänyt. Korjaamme tätä myöhemmin... Tunnarissa vääriä tikkuja oli rivissä 15 ja oma oli toinen vasemmalta. Ruffehan aloittaa aina oikealta, joten se joutui kunnolla töihin. Hieno meno ja paluu, jossa otin luovutuksenkin. Minusta Ruffe näytti hiukan epävarmalta, kun en palkannut jo pelkästä tuomisesta, mutta teki hyvän luovutuksen. Lopuksi tehtiin seuruuta, joka oli nyt melko hyvää tekemistä. Pitäs muistaa opettaa seuruun peruutus jonain päivänä.
Toisessa setissä Ruffe kävi hallissa tekemässä keppejä ja helppoa aksarataa. Tehtiin aluksi vain kuutta keppiä ja kun siinä alkoi olla hyvä vauhti, niin tehtiin 12 keppiä hyvällä rytmillä.
Gust teki ensin ruutua. Ensimmäinen toisto suorapalkalle ja toisen palkkasin heittämällä pallon hiukan ruudun taakse. Erinomainen paikka ja vauhti loppuun saakka. Jäi myös ruutuun seisomaan, eikä ennakoinut palkkaa mihinkään suuntaan. Seuraavana tehtiin tunnari ensimmäistä kertaa hiekkakentällä. Vääriä tikkuja oli levitetyssä kasassa halkaisijaltaan n. puolen metrin alueella ja oma oli piilossa pk-liivin alla n. metrin verran väärien takana. Meni suoraan omalle tikulle ja toi sen vääristä välittämättä. Taisi olla hiukan liian helppo... Seuraavalla kerralla oma olkoon puukeppi väärien tikkujen takana..
Keskiviikkona jatkettiin kotitokoja. Ruffe teki kaukoja i-s-i -siirtymää takajalat vierashuoneen vuodesohvasta nyysityn, n. 10 cm korkean tyynyn päällä. Toimi hitsin hienosti n. 5 metrin etäisyydeltä. Treenattiin myös sivulta maahanmeno nopeaksi lätsähdykseksi, siinä on tapahtunut lipsumista viime aikoina. Gust treenasi kapulan luovutusta sekä sivulta maahanmenoja. Pikkuhiljaa edistyy..
Illalla mentiin jäljestämään. Tein Ruffelle n. 450 metrin mittaisen jäljen mäkiseen maastoon, jossa korkeuseroa oli varmaankin 20-25 metriä. Osa rinteistä oli vielä niin kivisiä ja risuisia, että jäljen tekemiseenkin kului 8 minuuttia, vaikka mielestäni kävelin reippaasti. Keppejä tuli seitsemän. Jäljen vanhetessa vajaan tunnin kävimme poikien kanssa lenkillä ja tein Gustille kaksi keppiruutua, joista jälkimmäisestä lähti noin 10 metrin mittainen jälki. Vauhtia riitti taas ja nelivedolla painelimme autolta ruudun ääreen. Ensimmäisessä ruudussa rauhoittui etsimään keppiä, mutta toisen ruudun jäljen löydettyään vimmainen meno alkoi. Kepit toki löytyivät, mutta täytyy nyt edelleen pitäytyä pelkissä ruuduissa.
Ruffe jäljesti hyvin, vaikkakin taas hiukan liian vauhdikkaasti. Jäjen ajoon meni yhtä kauan kuin sen tekemiseen, vaikka ajassa ovat mukana ilmaisut, palkkaukset sekä koiran rauhoittelu. Ruffe myös hukkasi jäljen kahdesti hetkeksi ja joutui etsimään sen uudestaan. Eli sellaista puolihölkkää mentiin.. Yksi keppi jäi metsään, se oli pöheikköisessä paikassa, missä oli sekä aluskasvillisuutta, kiviä, että nuorta koivikkoa. Vastaavanlainen paikka on aiemminkin tuottanut vaikeuksia. Sen sijaan kuoppaan asetettu keppi löytyi, samoin kivikossa ja rinteissä sijainneet kepit.
Jäljestysten jälkeen lähdettiin vielä metsälenkille. Kun tultiin takaisin, Gust sai hiukan ennen autoa jonkun hajun pitkään nokkaansa ja paineli mäkeä ylös. Muutaman sekunnin päästä Ruffe tuli samaan kohtaan ja lähti myös täyttä vauhtia mäkeen. Kutsuin molempia, Gust tuli takaisin, Ruffe ei. Kävelin hiljalleen autolle ja näin Samulin auton oman autoni takana. Arvasin, että koirat olivat haistaneet Samulin jäljet ja hiukan mietin, että kuinkahan pitkälle Ruffe juoksee. Kului varmaan noin 5-6 minuuttia ennenkuin Ruffe palasi läähättäen. Kotona kuulin Samulilta, että Ruffe oli käynyt noin 600 metrin päässä lähtöpaikalta hänen luonaan. Ottanut kontaktin, kääntynyt ja lähtenyt täyttä vauhtia takaisin. Viestiähän se juoksi, siitä ei ole epäilystäkään. Näköjään selviäisi voittajaluokan jäljestysosuudesta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti