20. syyskuuta 2014

Juoksukontaktikurssi osa 2

Perjantaina oltiin tokoilemassa Mutalassa. Paikalla oli 6 ohjaajaa ja 9 koiraa, jos en aivan väärin laskenut. Mikä parasta, sain Ruffelle hyvää paikkamakuutreeniä ryhmässä. Treenattiin Ruffen kanssa myös merkkiä siten että ohjatun kapulat olivat parin metrin päässä. Ensimmäisellä toistolla vein lelun merkin taakse auttamaan, mutta silti Ruffe oli mennä kapulalle. Toinen toisto suorapalkalle oli hyvä. Sen jälkeen siirsin kapulat vielä lähemmäs ja kävin vielä näyttämässä ne Ruffelle ennen lähetystä. Oli mennä kapulalle, mutta stoppasi seis-käskystä merkin taakse. Uusintayritys oli hyvä. Ruffea jopa hiukan ahdisti katsoa lähellä olevia kapuloita kun tiesi, ettei niitä saa ottaa. Nakki- ja lelupalkkaa ja muihin hommiin. Tehtiin seuruuta ja zeta ilman 90-asteen käännöksiä. Seuruu on taas parantunut, eikä kontaktin pudotuksia tullut, vaikka kentällä oli paljon häiriötä 3-4 koiran treenatessa yhtäaikaa. Jäävistä istuminen oli hyvä, mutta seisominen ja maahanmeno saisivat olla napakammat. Pitää nyt oikeasti ottaa ne kunnolla työn alle ja keksiä jippoja niihin. Tän lauseen oon varmaan kirjottanu joka blogikirjoituksessa ja silti mitään ei tapahdu... :D Paikkamakuuta odotellessa leikittiin ja tehtiin 60-senttinen hyppy pariin kertaan. ALO-hypyn seisominen on vähän levoton, mutta en jaksa siihen kovin paljon panostaa. Paikkamakuut olivat hyvät, toki maahanmenoon ja perusasentoon nousuun pitää vielä hiukan kiinnittää huomiota.

Gust teki ruudun ensin suorapalkalle ja sitten ilman. Hyvä vauhti ja paikka ei voisi parempi olla. Niin hieno, että siitä sai pallon palkaksi! Vire oli melko tapissa, joten Gustin seuruu oli etenkin alkuun hiukan pomppivaa. Käännökset olivat hyvät ja minusta käytti niissä takapäätäänkin hyvin. Stoppia treenattiin namileikillä ja loppuun tehtiin yksi seisomaan jääminen. Gust jähmettyi hyvin sijoilleen. Gustille osui myös "ruuhkainen" aika treenikentällä ja pari kertaa se katsahti ympärillensä ihmetellen vinkupalloja ja juoksevia koiria. Tekeminen ja keskittyminen ei kuitenkaan ollut vaikeaa.

Mutalasta ajeltiin Linnunlahdelle ja tehtiin Ruffen kanssa 80, 90 ja kaksi kertaa 100 cm hypyt, joissa toisessa kantoi patukkaa. Ei epäröinyt hypätä.

Lauantaina aamulla käytiin 45 min juoksulenkki. Jalkani sieti kohtuullisesti, vaikka vielä sitä hieman särkee. Lenkiltä piipahdettiin JoAn hallille evl:n koetta seuraamaan ja sieltä nopsaan kotiin, suihkuun ja Ruffen kanssa Hammaslahteen. Juoksukontaktikurssin toinen osa oli tänään. Tällä kertaa jo mallattiin A-estettä siten, että yksi n. 20 cm korkuinen hyppyeste oli merkkaamassa A-esteen ylösmenokontaktin yläreunaa, toinen hyppy A-esteen harjaa ja ruudukko alasmenokontaktia. Päinvastoinkin voi tehdä, mikäli haluaa harjoitella ylösmenokontaktia. Ruffe teki namikipolle toistoja. Pari kourallista froliceja se söi ja ehti tehdä noin 20-30 toistoa, mutta sitten ei namikippo enää jaksanut kiinnostaa. Teki kyllä, mutta ei ottanut palkkaa kiposta. Yritin lelulla, mutta siinä vire nousi liikaa ja Ruffe alkoi hyppiä ruudukon ylitse. Joten lopetettiin treeni siltä erää, tulihan niitä toistoja jo aivan tarpeeksi yhdelle päivälle. Kotona jatketaan. Sen verran varmaksi tuo ruudukkoon hyppääminen pitää saada, että kovassa vireessäkin onnistuu. Eli veikkaan, että minun pitää myös lelulla saada onnistuneita toistoja. Muuten ruudukon siirto A-esteelle ei tule onnistumaan, siinä vire ei mitenkään pysy yhtä matalalla kuin namikipolla. Kaksi viikkoa taas aikaa treenata.

Gustin kanssa on ruvettu treenaamaan kaukoja sisällä. I-M-I onnistuu jo läheltä hyvin ja M-S-M namiavusteisesti. Kertaakaan ei ole liikuttanut takajalkoja mihinkään. Olen äimän käkenä, ja tyytyväinen etten aloittanut aiemmin treenaamaan näitä. Nyt koordinaatio selkeästi jo riittää ja jos jatkuu samanlaisena, niin voiko muuta enää toivoa. Gust on niin hektinen kaveri, että kuvittelin sen steppaavan ja pomppivan vaikka minne, mutta ei. Tosin yhdestä huomautuksesta se oppi senkin, ettei seisomaan jäämisessä saa liikuttaa tassuja irti maasta. Ei uskoisi, mutta kyllä se itsensä hienosti hillitsee, vaikka korkeassa vireessä treenatessa onkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti