Kesälomareissu nro 2

Toinen lomareissumme suuntautui Kuopion Hiltulanlahden kautta Äänekoskelle.

Kuopiossa kävimme Terhin ja Hannun luona paimennustreeneissä. Marika ja Kimmo olivat saapuneet Somerolta kouluttamaan. Sää oli helteinen, mutta aloitettiin aikaisin aamusta niin lämpötila ei aivan huippulukemiin ehtinyt kivuta. Ruffe teki hienoa työtä Samulin kanssa, mm. kuljetusta, poispäinajoa, hyviä flänkkejä ja hakuakin olivat kokeilleet (jos oikein muistan..). Ruffella on nyt Annikankin ohjeiden mukaan suitsia löysätty ja se on saanut tehdä vapaammin. Selkeästi koira on oppinut siitä paljon eivätkä lampaat siltä karkuun pääse jos ei ohjaaja mokaa tilannetta. Samuli kehittyy melkein yhtä hyvää tahtia, joten oikein hyvältä näyttää.

Gust teki pari lyhyttä settiä flänkkejä, kuljetusta ja lampailta poistuloja. Stoppi toimii (välillä), lähetyksissä pää kääntyy hyvin poispäin ja penneli lähtee kauniisti kaarelle. Lampailta poistulo oli hiukan haastavaa ja yritin huutaa apuvoimia paikalle, mutta yksin sain pärjätä kuumuneen pennun kanssa. Ja saanhan minä Gustin tulemaan portille kunhan olen ja pysyn itsevarmana. Omalta osalta ensimmäisessä setissä jotenkin oudosti jännitin ja Kimmon mukaan sain Gustinkin kiihtymään omilla huitovilla liikkeilläni. Toisessa setissä olin rauhallisempi ja niin oli koirakin. Vielä kun itse muistaisi suunnat, niitä ei ole aidan takana notkuessa oppinut niin hyvin että ilman miettimistä saisi käskyjä annettua.

Gustin tyyliä. Kuva: Terhi Mikkonen

Kuljetusta. Kuva: Terhi Mikkonen

Flänkki. Kuva: Terhi Mikkonen

Oli tosi kiva päivä. Minä niin nautin tuossa paimennusporukassa olemisesta. Tunnelma on aina kiva ja kannustava vaikka toki palautteet suoraan sanotaankin. Jokainen kehittyy omaan tahtiinsa ja aidosti iloitaan kaikkien edistymisestä. Yhteishenki, se se on.

Paimennusten jälkeen ajeltiin Vonkale-nimiselle mökkialueelle Äänekoskelle. Meidän mökkimme oli pieni 4 hengen mökki, jossa oli iso piha ja oma ranta. Koirat nauttivat pihalla olemisesta, leikkimisestä ja uimisesta. Keskiviikkona kiersimme Pyhä-Häkin kansallispuistossa 18 km vaellusreitin. Makkarat oli mukana tottakai. Koirat saivat juoksukaverinkin yhdestä seisojasta jonka kohtasimme kahdesti.

Torstaina ajelimme taas Kuopion kautta kotiin. Samuli kävi Ruffen kanssa taas paimennusta treenaamassa, me tyydyimme Gustin kanssa katsojan rooliin.

Lauantaina käytiin Ruffen kanssa juoksemassa 8-9 km suunnistusrata Kolilla rastien paikkoja tarkastaen. Lähdimme jo ennen kahdeksaa matkaan, mutta silti lämpötila oli reilut 20 astetta. Onneksi muutama oja osui matkan varrelle niin Ruffe sai juoda ja vähän kastella koipiaan.

Pihatokoja tehtiin myös. Gustin kanssa hyppyä ja kapulan pitoja, Ruffen kanssa kaukoja, stoppeja sekä jääviä ja molempien kanssa myös paljon leikkiä. Ruffella on uusi frisbee ja sehän on se ylivoimaisesti paras lelu. Harmi vaan sellasta kestävämpää kankaista frisbeetä ei ole vielä kohdalle sattunut, toisessa treenissä jo viimeistään hajoavat :D

Sunnuntaina iltapäivällä käytiin tekemässä esineruutua ja Gustille jälki. Esineruudusta suoriuduimme kaikki hyvin, mutta Gustin jäljestyksestä ei tullut mitään. Vire oli taas niin tapissa että nokka ei mennyt maahan ja penneli lähes kuristui valjaisiinsa. Ei hyvä... Paniikkipuhelu Jaanalle ja toimintaohjeet sieltä: keppiruutua jotta Gust rauhoittuu ja huomaa ettei kannata ryysiä eteenpäin. Muuten jäljestys tauolle. Keppiruutu tehtiinkin sitten heti maanantaina ja voi vitalis miten hieno lopputulos. Paljon parempi kuin ikinä olisin uskaltanut edes toivoa. Alkuun Gust toki taas ryysi ja oli mennä 3 x 3 m kokoisesta ruudusta ulos, mutta huomasi hajun loppuvan, palasi ruutuun ja rauhoittui etsimään. Toinen ruutu oli vielä parempi. Tein siihen myös ihan lyhyen ruudusta lähtevän jäljen jonka päässä keppi oli. Gust rauhoittui hyvin ruutuun etsimään, nappasi sen pienen jäljen ja nosti kepin. Aivan MAHTAVAA!!! Kiitos taas Jaana! Nyt näyttää taas kovasti siltä että perheeseemme on kasvamassa toinenkin jälkikoira :)

Tämmösissä maisemissa sitä vois viettää koko kesän, Samuli ja Ruffe.