Tulitikkutunnari

Tiistaina käytiin treenaamassa porukalla tokoa Noljakan koululla Einin & Grimmin, Maaritin & Chicon ja Skodan, Tanjan & Taigan sekä Katjan & Riion ja Skipin kanssa. Tällä kertaa minulla oli vain Gust mukana, Ruffen jätin Samulin kanssa kotiin viettämään treenivapaata päivää.

Ensimmäisenä Gust juoksi ruutuun valmispalkalle ja meni sivusta sisään. Seuraava toisto niin, että Maarit piti koirasta kevyesti kiinni, itse menin lähemmäs ruutua ja lähetin sen siitä. Nyt hyvin, tosin pysähtyi ennen kosketusalustaa josta korjasi itse alustalle.

Seuruusta Maarit huomautti, että Gust ennakoi istumista. Itse asiassa en asiaa ajateltuani usko sen ennakoivan istumista kun kovin paljon ei sitä ole tehty, mutta sen sijaan se odottaa kainalossa olevaa palkkapalloa ja valmistautuu ottamaan koppia. Askellusta täytyy saada paremmaksi, se on totta. Ehkä namilla tai ehkä heittämällä lelu sivuun kainalosta pudotuksen sijasta. Maarit sanoi, että pidempi matka selkeästi parantaa liikettä, joten sitäkin kannattaa jo kokeilla. Tehtiin myös muutama käännös, niitä on ruvettava nyt treenaamaan myös. Mitenköhän me ollaan tähän nykytilaan jämähdettykin? No, ainoa petraus n. kuukauden takaiseen on se, että palkkaa on häivytetty. Perusasentoon ei apuja enää tarvitsekaan ja myös pieni pätkä seuruuta onnistuu ilman palkan näkyvissä olemista.

Otettiin myös liikkeestä stoppi joka on minusta hieno, tosin nyt hiukan ennakoi palkkaa ja kääntyi hiukan sivuun samalla kun teki terävän pysähdyksen. Tolpan ympäri kierrättämällä tehty luoksetulon stoppi oli myös hyvä, hiukan samaa kääntymisennakointia siinäkin.

Luoksetulo tehtiin pitkältä matkalta Maaritin pitäessä pannasta kiinni. Vapautin noin puolivälissä ja levitin jalat jotta saa juosta jalkojen läpi narupalloon. Hyvä vauhti, yhtään ei haittaa vaikka ei palkka alusta asti näkyvillä olekaan.

Paikalle istumaan jääminen oli suht rauhallinen, kunhan sain koiran ensin rauhoittumaan sen verran, että istu-käsky meni läpi. On se kuuma epeli kun kentälle pääsee! Kelikin oli turkasen kuuma kentällä olevasta varjosta huolimatta, mutta eipä se Gustin menoa hidasta yhtään. Täytyy vaan itse olla tarkkana ettei pentu juokse itseään lämpöhalvauksen partaalle.

Loppuun otettiin vielä ehkä noin minuutin paikkamakuu penturyhmässä ja se sujui kivasti. Olin n. 5 metrin päässä ja kävin aika usein palkkaamassa.

Treenin jälkeen käytiin bc-pentujen ja Skodan kanssa uimareissulla Onttolan rannassa. Maarit otti muutaman kuvan, aika hienosti pennut pysyivät paikoillaan kesken juoksun ja riehumisten.

Vasemmalta Skoda, Chico, Grimm ja Gust. Kuvat: Maarit Pirinen

Keskiviikkona tehtiin pihatokoja. Ruffe teki tulitikkutunnarin. Hiukan oli alkuun ihmeissään, mutta siitä vaan tulitikkuja haistelemaan ja omahan sieltä tuli. Hauskan näköistä :D Kaukojakin jumpattiin ja loppuun tehtiin vauhdikasta pihakeinun kiertoa, stoppia ja hyppyä. Huisin hauskaa oli Ruffella päästä hommiin. Gustin kanssa sain kapulan luovutuksen nytkähtämään ison askeleen eteenpäin. Gust tuo nyt kapulan minulle ja usein jopa istuu eteeni. Palkan se saa JES-sanan jälkeen suusta pudottamalla. Tällöin se saa pudottaa kapulan maahan ja ottaa nakinpalansa. Pureksimista ei tällä metodilla ole esiintynyt. Tunnariin levitin väärien tikkujen kasaa ihan reippaasti siten, että olivat jo erillään toisistaan vaikkakin aika lähekkäin. Oma oli n. 20 cm päässä, ensin takana ja sitten sivulla. Kaksi toistoa ja kaksi hienoa onnistumista. Ensimmäinen oli niin nopea, että piti uusia koska en ollut varma haisteliko koira ollenkaan vai nappasiko vahingossa oikean tikun. Ilmeisesti ei perustu pelkkään tuuriin, sillä toisessa toistossa joutui jo hetkisen tekemään töitä ennenkuin oma löytyi.

Illalla käytiin myös jäljestämässä. Ruffelle tehtiin noin 300 metrin jälki jossa pitkä, n. 30-40 m jana. Samuli toimi ohjaajana, minä jäljentekijänä sekä peesarina. Jana sujui hyvin, puolisen metriä Ruffe lähti tarkistamaan takajälkeä, mutta kääntyi nopeasti ja lähti oikeaan suuntaan. Yksi koivikkopuskassa korkeassa varvikossa ollut keppi jäi metsään, eli tällä kertaa 5/6 keppiä löytyi. Vauhtikin oli aika kiva, reipas mutta ei liian. Liekö helle hyydyttänyt, vaiko onko koira oppinut olemaan tarkempi, veikkaan kyllä ensimmäistä. Gustille tehtiin kaksi keppiruutua. Toinen oli taas huomattavasti parempi ja rauhallisempi kuin ensimmäinen. Vielä siis harjoitellaan oikeaa mielentilaa jäljelle. Metsähommista tottakai jatkettiin Mertalammelle uimaan!

Olen etätöissä, joten tänään torstaina lounastauon aikaan jatkettiin koirien kanssa pihatokoja. Ruffelle kaukoja ja Gustille luoksetulon loppua, kapulan luovutustreeniä sekä seuruuta namipalkalla kokeillen. Myös yksi pieni palkattomuustreeni jossa liikkeinä sivulletulo, pätkä seuruuta sekä luoksetulo noin 10 m matkalta. Sosiaalinen palkka toimii hyvin ja näitä vaan aina silloin tällöin niin tulee pikkuhiljaa harjoiteltua tulevia kisoja varten.

Kuumaa riittää yhä, joten illalla ei edelleenkään päästä Ruffen kanssa aksatreeniin. Lähinnä enempi itseni kuin koiran takia - minä en tällä kelillä jaksa kivutuhkapölyistä hallia.