7. helmikuuta 2015

Ruffe AVO-kisatreenissä

Keskiviikkona illalla matkattiin Ruffen kanssa Riihimäelle tokon kisatreeniin. Oltiin ilmoittauduttu AVOon koska se on seuraavana kisakalenterissa. Video kuvasi kentän laidalla, mutta liikkeet tehtiin pääasiassa ison hallin toisella laidalla, niin aika pikkuruisilta näytetään. Saa siitä onneksi sen verran selvää, että näkee korjattavia asioita.

Paikallamakuu 3 min: Ruffe jäi tervu-uroksen viereen. Hyvä maahanmeno, mutta nyt hiukan vino vasemmalle. Ollaan treenattu kovasti oikealle kiertymistä pois ja nyt taisi yliyrittää. Videolta näkyy, että haisteli kahteen kertaan n. 3 sekuntia maata ja jätön jälkeen liikautti toista etujalkaa muutaman sentin, muuten oli hyvin. Perusasentoon tuli napakasti, mutta jäi aavistuksen vajaaksi ja korjasi ryhtinsä heti.

Seuraaminen: Kiva ilme, melko hyvä paikka, ehkä aavistuksen voisi olla taaempana. Hyvät täyskäännökset. Vaikka vasemmalle käännös näytti jo paremmalta kuin ALO-kokeessa, niin edelleen takapäänkäyttöä on parannettava. Kerran putosi kontakti, kun ennen vuoromme alkua kentälle pyytämäni vieras "häiriöihminen" käveli ihan vierestämme. Huomautin siitä Ruffea, niin ei saa tehdä.

Liikkeestä maahanmeno: Hyvä seuruu, ok maahanmeno, nuuskaisi hiukan maata kun kävelin ohi, Olisi pitänyt ärähtää, mutten tehnyt niin, argh.

Luoksetulo: Erinomainen maahanmeno jätössä!! Olisi pitänyt palkata se. Luoksetulossa Ruffe ei pysähtynyt kuin vasta kolmannella käskyllä. Sen jälkeen en enää kutsunut luo, vaan kävin kuittaamassa, että noin se pitää seistä ja siirryimme seuraavaan liikkeeseen. Tehotreeniin tämä.

Liikkeestä seisominen: Ok seuruu, napakka pysähdys. Kun kävelin taakse, niin kääntyi aika mutkalle ja samalla oikea etujalka liikkui.

Nouto: Ei huomautettavaa, hyvä liike. Lattiamatto oli liukas ja se näkyi vähän.

Kaukokäskyt: Jälleen hyvä maahanmeno! Hienoa, treeni tuottaa tulosta! Hyvä istumaannousu jonka jälkeen jäi kiinni johonkin yleisössä. Sanoin liioitellun painokkaasti maahanmenokäskyn ja totteli kyllä, mutta oli hidas. Toinen istuminen napakka, mutta hieman vajaa. Maahanmeno parempi kuin ensimmäinen, muttei hyvä. Taisi ennakoidakin hiukan maahanmenoa.

Hyppy: Taas siinä ja siinä ettei varastanut esteelle, sain kutsuttua takaisin. Kissamainen hyppy, jäi aivan esteen taakse istumaan, mutta kampesi siitä kuitenkin yli. Vino eteentulo, perusasentoon hyvin.

Palkkailin liikkeiden aloituspaikoissa namilla, muuten sosiaalista palkkaa. Ainakin näin toimii hyvin.

Torstaina nautiskeltiin Gillerbergetin maastoista ja metsän hiljaisuudesta. Ei tehty mitään muuta kuin lenkkeiltiin.

Perjantaiaamuna käytiin nopeasti aamutreeneissä Ojangossa. Ruffe teki evl-ruutua. Merkille ihan kiva vauhti, mutta tehtiin muutama hetsattukin merkille meno. Ruutuun oikein hyvä vauhti, samoin seuruuseen tulossa. Sen jälkeen tunnari, jossa n. 15 väärää tikkua jonossa ja oma viimeisenä. Juoksi noin jonon puoliväliin, palasi alkuun ja haisteli tarkasti tikut läpi. Oman palautus vauhdikkaasti ja varmasti. Hyvä suoritus. Tehtiin myös ohjatun suuntia ja samassa yhteydessä muutama kilpajuoksu kapulalle - ei ole minulla enää mitään mahdollisuuksia tässä kisassa. Luoksetulon pysäytystä treenattiin ensin törpön kierrolla, sitten kokonaisena liikkeenä. Alkaa olla selvä, että kun saan Ruffen ymmärtämään hyvän stopin, niin vauhti tulee itsestään takaisin. Joten ei pidä pelätä, vaan treenata. Kaukokäskyissä käyttämäni aputyyny oli mukana, joten treenattiin myös voi-kaukkarit noin 10 metrin etäisyydeltä sekä tyynyllä että ilman. Tekniikka (ja ymmärrys) on nyt aika hyvä, matkaa voi alkaa huoletta pidentää. Loppuun temppurataa (törpön kierto - hyppy, ruutuun, luokse - stoppi, merkki) ja leikkiä. Kivat treenit.

Gust kävi tekemässä lyhyesti ruutua, jossa alkoi taas ennakoida ja kääntyillä liian aikaisin. Muutama onnistunut toisto ja sitten muihin hommiin. Gust teki tunnarin samoilla väärillä tikuilla kuin Ruffekin. Meni suoraan jonon loppupäähän ja löysi heti omansa. Ei koskenut vääriin tikkuihin. Tunnarin jälkeen muistuttelin jäävien asentoja. Nyt Gust kuuntelee hyvin eikä tehnyt virheitä. Sen sijaan liikkeestä jäävät ovat huonontuneet, kun niitä ei ole kuukauteen treenattu. Asentoja ei sentään enää niissäkään arponut, joten nyt voinee palata takaisin seuruusta tehtyihin jääviin. Muutama eteentulo josta suusta palkka, koira alkaa selkeästi suoristua kun olen parissa treenissä nyt palkannut taas vain suusta. Loppuun leikkiä.

Lauantaina Samuli ja Ruffe matkustivat Somerolle paimennustreeneihin. Samulin pitäisi kirjoittaa treeneistä itse, mutta sen verran asiasta kuulin, että hyvin oli mennyt. Sekä Samulin, että kouluttaja-Sallan mielestä.

Minä ja Gust oltiin samaan aikaan Riitta ja Pekka Korrin tokokoulutuksessa Ojangossa. Meidän liikkeet, ensin Pekan kehässä:

Tunnari: Vähän kurjaa koiralle aloittaa tunnarilla, mutta halusin näyttää sen. Gust oli aika kierroksilla ja juoksi hiukan liian lujaa tikuille. Otti oman, tiputti ja hukkasi sen. Haisteli ja tökki nenällä vääriä tikkuja, mutta malttoi kunnes oma taas löytyi. Toi varmasti sen. Pekka sanoi, että oikein hyvällä mallilla meidän tunnari on ja nuoreksi koiraksi Gustilla oli malttia tehdä töitä todella hienosti. Tähän ei sen kummempaa, normaalisti kannattaa tehdä useita liikkeitä alle ja vasta sitten tunnari, jotta liikkeeseen tulee rauhallinen mielentila.

Jäävät: Ensin jäävien erottelua, sitten liikkeestä. Oikeastaan mikään ei ollut kovin hyvä, treenaamattomuus näkyy. Yllärinä tuli myös vääriä asentoja, lähinnä tarjosi maahanmenoa. Mahdollisimman nopeiden liikkeiden saamiseksi opetan Gustille (ja varmaan Ruffellekin) käsitargetin ja treenataan jäävät siten, että koira hiukan hyppää käteen ja heti käsky, kun nenä osuu. Myös takapalkka seisomiseen voisi olla hyvä.

Näiden jälkeen siirryttiin Riitan luo:

Ruutu: Sanoin, että kun kosketusalustaa ei ole, niin Gust menee ruudun oikeaan reunaan. Tätä ei kuitenkaan saatu näkymään, teki ihan hyviä toistoja ilman alustaa. Sen sijaan alustan kriteeri ei edelleenkään ole tarpeeksi hyvä. Riitta sanoi, että molempien etutassujen pitäs osua targetille jotta käännöksestä tulee mahdollisimman hyvä ja sen vuoksi nyt on hommattava vähintään hiirimaton kokoinen targetti. Tuo kriteeri huolehtii siitä, että koira ei tee U:n muotoista käännöstä ja sen takia päädy ruudun laitaan. Riitta sanoi, että Gust nauttii selkeästi eniten juoksemisesta, mikä on tokokoiralle erinomainen ja hyvin toivottava ominaisuus. Sen takia pitää kuitenkin olla erityisen tarkka ns. "vauhtiliikkeiden" kriteereistä, ettei Gust vaan roiskaise jotakin ja vain sinnepäin.

Luoksetulon stoppi: Tätä tehtiin kiertämällä ja sain sellaisen neuvon, että koira on pysäytettävä silloin kun se kiihdyttää, muuten ei. Eli ei sinne lähelle "kietopaalua", vaan vasta kun se on päässyt uudelleen vauhtiin. Hitaasta vauhdista pysäyttämällä opetetaan koira virheellisesti tulemaan luokse hidasta vauhtia. Stoppi on ikäänkuin "palkka" koiralle ja koirat yleensä tykkäävät tehdä niitä.

Luoksetulon maahanmeno: Tämän alkuopetukseen sain hauskan vinkin. Kaksi aksaputkea mutkalle, itse seisomaan toisen suuaukon eteen. Koira lähetetään kauempana olevaan putkeen ja kun se tulee, niin avustetaan maahan aivan eteen. Palkaksi saa juosta jalkojen välistä takana olevaan putkeen ja mahdollisesti vielä lelupalkka kun tulee putkesta ulos. Tätä testataan taatusti ensi viikolla molemmilla koirilla. Nyt ei ollut aikaa "putkiradan" rakentamiseen.

Hidas käynti seuruussa: Seuruu näytti muuten hyvältä, mutta Riittakin oli sitä mieltä että hitaassa käynnissä Gust ajattelee istumista ja/tai "yliyrittää". Neuvoksi sama, mitä saatiin Oililta: pitkää pätkää hidasta käyntiä ja pyrittävä palkkaamaan silloin kun saa hyvän rytmin jalkoihinsa.

Oli kiva päivä ja taas muita kuuntelemalla oppi yhtä sun toista. Pekka ja Riitta kehuivat Gustia ja olivat oikein tyytyväisiä sen osaamistasoon. Nuorella, innokkaalla koiralla helposti tekee liikaa ja liian teknisiä juttuja motivaation kustannuksella. Me ei olla siihen sorruttu, vaan Gustilla on nyt hyvä motivaatio ja halu tehdä työtä. Pekka sanoi, että Gust tarvitsee myös muuta työtä kuin toko, ettei tokosta tule liian tärkeä asia sille. Jatkossa paimennusta ja vaikka esineruutua kerran pari viikossa, Marikaa jo varoittelin, että nyt meillä on jo ihan "käsky" tulla paimennustreeneihin. Hän onneksi on luvannut ohjata Gustia kunnes saan jalkani kuntoon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti