Gustille hymynaama

Gustin kisakurssi ja Ruffen tokokurssi jatkuivat eilen. Gustin paikkamakuu oli hiukan edelliskertaa parempi, mutta taas jäi maahanmenossa outoon asentoon ja kovin levoton se oli edelleen. Ei kuitenkaan noussut, vaikka viereinen koira nousi ja sen omistaja kävi komentamassa takaisin. Yksilöliikkeinä Oili oli valinnut ryhmän kahdelle alo-koiralle liikkeestä maahanmenon, hypyn ja luoksetulon. Oilin kommentit tässä:

Liikkeestä maahanmeno: Hieno liike! Vähän pomppi alussa.
Hyppy: Alku hyvä, pysähtyi hyvin! Lopussa ei istunut vaan pomppi / odotti uutta hyppyä?
Luoksetulo: Hyvä vauhti, kivasti eteen. Lopun perusasento vino.

Ja Bonuksena saatiin hymynaama!!! :D

Gustin saama hymypalkinto :D

Lauantaisen jälkeen pelkäsin ettei tuo liikkeestä maahanmeno onnistu, mutta ehdittiin verrytellessä tehdä se pariin kertaan. Hienon liikkeen teki, vaikka lähti hiukan vietereillä seuruuseen. Perusasennon kontakti on meiltä nyt hukassa. Gustille ei ole sitä kunnolla opetettu, niin se tuijotti Oilia ennen liikkeiden alkua. Tämä pitää korjata tällä viikolla, samoin kuin tuo hypyn jälkeen perusasentoon tulo. Palkkasin lopuksi suullisen kehun jälkeen myös lelulla. Jäi oikein hyvä mieli.

Kokeenomaisen jälkeen treenattiin Gustin kanssa luoksetulon maahanmenoja. Ensin peruuttamalla, sitten namileikillä, sitten tolppaa kiertämällä ja koska maahanmenot olivat hurjan hyviä, niin kokeiltiin loppuun vielä luoksetulostakin. Luoksetulossa käsky tuli Gustille niin yllärinä, ettei se reagoinut kuin hölmistyneellä ilmeellä. Toisella käskyllä meni maahan. Lähellä tuon liikkeen valmistuminen kuitenkin on. Oili sanoi, että stoppeja pitää pääasiassa harjoitella joko lumisella (ei-liukkaalla) kentällä tai pehmeälä hiekkakentällä. Tekonurmet polttaa tassut, eikä haluta koirille liikkeestä ikävää.

Ruffen kurssi alkoi evl-paikallaoloilla. Kisakurssilaiset jäivät siihen myös ja minä otin Gustin uudestaan. Nyt meni paremmin maahan, mutta jossain vaiheessa liikahti lonkalle. Kävin korjaamassa ja lopun oli hyvin. Paikallaistumisessa oltiin noin minuutin verran, jäin ihan lähelle ja kävin palkkailemassa useasti.

Ruffe treenasi luoksetulon seisomaan jäämistä. Näytin ensin liikkeen Oilille kokonaisena. Jätön maahanmeno oli hyvä, mutta kaksi käskyä vaadittiin stoppiin. Vauhti oli kuitenkin kiva loppuun asti, tosin jostain syystä ei tullut eteen vaan määrätietoisesti suoraan perusasentoon. Oili sanoi, että Ruffelle seisominen ei ole selkeä liike (mikä pitää täysin paikkansa). Tehtiin hiukan häiriötreeniä, jossa jätin Ruffen seisomaan ja Oili yritti houkutella sitä mukaansa. Nopsaan Ruffe hoksasi, ettei tassuja parane yhtään nostella maasta, vaikka Oili houkuttelisi. Laitettiin Ruffelle hihna, josta Oili kevyesti veti ja tässäkin kerran huomautettuani Ruffe skarppasi, eikä liikkunut. Oli kyllä sen näköinen, että ihan karsea veto kaulassa, vaikka Oili sanoi, että tuskin ollenkaan käyttää voimaa. Sen jälkeen tehtiin peruuttamalla stoppeja. Minun kriteerini eivät olleet ollenkaan tarpeeksi selkeät, jatkossa vain voimalla tehty stoppi on sellainen, mikä hyväksytään. Namileikissä Ruffe teki hienoja stoppeja, siinä Ruffe ymmärtää tuon pysähdyksen idean hyvin. Joten tehdään ja treenataan näitä kaikkia, jonka jälkeen vasta yhdistän luoksetuloon.

Stopeista siirryttiin zetaan jossa Ruffen maahanmeno oli hiukan hidas, seisomaan jääminen hyvä ja istumisessa jäi seisomaan. Oili sanoi, että Ruffe taisi jäädä alkutreenin takia kiinni tuohon seisomiseen. Istuminen onnistui toisella yrityksellä ja maahanmenoista tuli nopeat ja hyvät kun annoin avun. Minulla pitää kriteerit olla selvillä ja koiralle selkeät, heikohkoja suorituksia ei saa sallia, ainoastaan hyvä kelpaa. Muuten hommasta ei tule mitään. Ruffe on koira, joka tarvitsee mustavalkoisuuden ääripäitä, se menee välittömästi epävarmaksi, kun sille ei ole äärimmäisen selkeä. Kuten Oili sanoi, ni kuka hullu tekis itsevarman vimmatusti töitä, jos kriteereistä ei oikein ole mitään tietoa ja jos lopulta se palkka tulee kumminkin.

Sunnuntai oli lepopäivä. Pari tuntia metsälenkkeilyä ja tämmöiset asennot.