Jäljestystä ja esineruutuilua

Meillä oli eilen asuntonäyttö ja pötkimme sitä karkuun koko perheen voimin metsään esineruutuilemaan ja jäljestämään. Samuli teki jäljen ja minä poljin sinä aikana 3 esineruutukaistaa suht tiheään metsikköön jossa oli aluskasvillisuuttakin puoleen sääreen. Kaistat olivat n. 1-2 m leveät ja n. 10, 20 ja 50 metrin pituiset. Ruffella esineinä samassa järjestyksessä oli villasukka, kertakäyttöinen sadetakki ja villasukka. 20 metrin kaista oli hiukan haastava sillä se "putosi" voimakkaasti lähtyspaikalta rinteeseen. Lisäksi tuuli aika kovasti sivulta. 20 m kaistalta Ruffe joutuikin etsimään sadetakkia ihan kunnolla, mutta löytyi se lopulta. Ilmeisesti tuuli kuljetti hajua alemmas rinteeseen (eli kauemmas) ja sinne koirakin meni tarkistamaan. Minusta myös näytti että Ruffe kävi sadetakilla kerran, mutta eikö sitten ymmärtänyt sitä esineeksi vai eikö vain huomannut. En ole varma.

Eilen oli puhetta yhden pk-harrastajan kanssa siitä että useampi koira oli viikonlopun kokeessa lähinnä vain päättömästi juoksennellut esineruudussa sinne-tänne ja menneet jopa ruudusta reippaasti ulos juoksentelemaan. Tätä en halua, ja sen takia teemme Seijan oppien mukaan näitä melko kapeita kaistoja vielä Ruffenkin kanssa varmasti koko tämän kesän, vaikka Ruffe jo melko taitava niillä onkin. En myöskään halua, että koiralla on ihan liikaa vauhtia tuolla ruudussa, joten teen erimittaisia kaistoja ja vaihtelevasti esineitä edessä/kaukana jotta nenä olisi auki koko ajan lähetyksestä lähtien. Kyllä Ruffe uppoaa sinne 50 metriin tai vaikka 100 metriin jos vain hajua on, joten ei tarvitse tahkota pelkkiä pitkiä kaistoja.

Gust teki 2 lyhintä kaistaa, molemmissa villasukka esineenä jätettynä varpujen päälle näkyvään paikkaan. Lyhimmältä sukka palautui välittömästi, mutta rinnekaistalla teki lähes samat mutkat kuin Ruffekin. Jaksoi kuitenkin kivasti työskennellä ja löysi sukan lopulta. Gustilla on normaalisti vain 2 vaihdetta, vapaa ja täysiä eteen, mutta selkeästi tämä tapa treenata esineruutua rauhoittaa sen työskentelyä. Gust tekee oikeastaan tosi kivan ja lupaavan näköistä esineruudun alkua.

Esineruutuilujen jälkeen käytiin vajaan tunnin lenkki harjuilla ja palattiin jäljestämään. Samuli oli tehnyt Ruffelle n. 300 metrin mittaisen jäljen jossa n. 30 m jana, useita kulmia ja 6 keppiä. Jälkeä ja etenkin janaa oli myös käynyt lenkkeilijä kahden kultaisen noutajan kanssa hiukan sotkemassa. Janalla Ruffe lähtikin vinoon, selkeästi kohti lenkkeilijän + noutajien jättämää jälkeä. Jouduin jarruttamaan liinasta, jolloin korjasi takaisin ja nappasi Samulin tekemän jäljen. Toinen keppi oli jäädä maastoon, Ruffe meni sen yli n. kolme metriä, mutta sitten teki kaarroksen takaisin ja nosti kepin. Muut kepit löytyivät erinomaisesti, samoin kulmatyöskentely oli parasta ikinä. Vauhti edelleen melko reipasta, mutta se ei minua haittaa. Jana siis pitää seuraavaksi saada kuntoon ja pikkuhiljaa ruveta harjoittelemaan myös mm. suolla jäljestämistä. Avokalliot otetaan haltuun kunhan muutetaan Etelä-Suomeen, täällä ei juurikaan niitä ole.