...ainakaan vielä salailla blogia. Ei yleisön pyynnöstä eikä myöskään siitä huolimatta :D Toki kirjoitukset on etupäässä itseäni varten ja välillä hyvinkin kuivia jos innostun aukomaan treenejä enemmän.
Juhannus vietettiin koiramaisissa merkeissä. Perjantai-iltana Mari, Miika ja koirulit Tikki sekä pikkuruinen Sohvi tulivat kylään. Koirapojat viritteli juoksuleikkejä pihalla, me muut istuttiin pihakodassa ja grillattiin. Sohvi ei uusia koirakavereitaan juuri arastellut, mutta tyytyi leikkien sijaan nukkumaan kodassa fleecepeitolla vuoratussa pahvilaatikkopesässä tai sylissä. Oli tosi rentouttavaa katsella tulta, syödä ja jutustella.
Lauantaiaamuksi oltiin sovittu klo 9 tokotreenit jatkona maastossa esineruutuilut, tarkkuusruutu sekä pudotettu. Kivasti kavereita: Mari ja Tikki, Eini ja Grimm, Seija ja Pola sekä Pia ja Pirre. Minun treenikoiranani oli Gust ja hyvin pikkumies taas veti. Tosin eteenmenossa hiukan eksyi ennen kentän reunaa ja esineruudussa ampui täysillä 50 metriin vaikka esine oli n. 15 metrissä. Mutta mitä pienistä, hauskaa oli ja etenkin Gustin seuruu on siinä mallissa että olen jopa pikkasen ylpeä. Tarvii ottaa videota, ni tokoharrastajat voi sitten kommentoida pikkupojan (liian) korkeaa virettä :D
Iltapäiväksi lähdettiin Terhin ja Hannun luo Kuopioon paimeneen. Samuli teki Ruffen kanssa tosi hyvät treenit. Samuli oli skarpimpana, vaati Ruffelta etäisyyttä flänkkeihin ja sitä myös sai. Vauhtia oli aika paljon, mutta ei juurikaan rötväilyjä. Tämän kevään / kesän ehdottomasti parasta tekemistä. Gust pääsi hiukan irti ja juoksi muutamia kierroksia sata lasissa ympäri pyöröaitausta (lampaat sisällä). Tuli kuitenkin melko kiltisti kutsuttaessa pois.
Ja jottei tärkeä ruokapuoli unohtuisi, ni saatiin uskomattoman hyviä lettuja ja kermavaahtoa treenin päälle. Korkkasivatpa kuoharinkin ja minut valittiin kuskiksi cokispalkalla. Juteltiin pitkään, Gust ja Ruffe saivat leikkiä serkkutyttö Lyytin kanssa. Parhautta.
Juhannussunnuntaina lenkkeiltiin Einin ja Grimmin seurassa vajaat pari tuntia Lykynlammen maastoissa. Käytiin raunioillakin, jossa pikkupojat selkeästi jo liikkuivat kuin vanhat tekijät. Ruffe kiipesi korkeaan torniin (mitä korkeammalle, sen parempi tietenkin) ja Gust juoksenteli edestakas läpi suht kapeasta peltiputkesta, oikein innostui kun kehuttiin. Hassut pojat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti