Suolitukos

Eipä se sitten mahataudiksi jäänyt eikä ollut pirteää Ruffea torstaiaamuna. Yön aikana meni vaan huonommaksi ja heikommaksi ja heti kahdeksalta soitin uudestaan eläinlääkärille. Puoli yksitoista mentiin vastaanotolle. Otettiin verikoe ja röntgenkuva. Kuvassa näkyi rutkasti ilmaa suolistossa, joten epäily vierasesineestä vahvistui. Ruffe rauhoitettiin ja nukuksissa ollessaan eläinlääkäri pääsi tunnustelemaan mahaa ja suolistoa paremmin. Nyt tuntui pieni kova esine. Päätettiin leikata samantien.

Kauhusta kankeana läksin kotiin odottelemaan. Puoli neljän maissa soiteltiin että leikkaus oli mennyt muuten hyvin, mutta Ruffelle oli tullut oksennusrefleksi ja vähän mahalaukun sisältöä oli päässyt keuhkoihin. Seitsemän jälkeen illalla menin hakemaan Ruffea kotiin. Oli käynyt jo pissallakin ulkona, mutta kovin väsynyt oli yhä. Hengityksessä kuului melkoista "porinaa" ja nenästä tuli jonkin verran ruskeaa nestettä ulos - sitä mahalaukun sisältöä joka oli päätynyt keuhkoihin. Urhea poika oli ollut ja hoitajat kovasti kehuivat miten hienosti ja yhteistyöhaluisesti pikkukalamme oli käyttäytynyt. Kovan antibioottikuurin sai ettei tulisi keuhkokuumetta.

Ohutsuolen alkupäästä oli löytynyt muovia joka oli makkarapaketista peräisin (mm. "parasta ennen" -teksti löytyi). Todennäköisesti on löytänyt muovin läheisen laavun nuotiosta jossa on käynyt ohikulkumatkallamme tonkimassa. Monillahan on tapana heittää nuo muovikääreetkin lopuksi nuotioon vaikka ei olisi iso vaiva kantaa repussa roskikseen. Kuinkahan moni metsän pikkupedoista on suolitukoksen niistä hankkinut, tuskin Ruffe on ensimmäinen eläin joka makkaranhajuista muovia on niellyt...

Seuraava yö meni kohtuu hyvin. Annoin vähän kipulääkettä, muuten Ruffe nukkui, minä käytännössä valvoin. Aamupäivällä hengitysporina loppui ja nenän kautta ei enää tullut nestettä. Pikkuhiljaa kuntoutuminen eteni, ruoka alkoi maistua ja virtaa tuli lisää. Viikon tulehduskipulääkekuuri, kahta eri antibioottia (10 ja 14 vrk) ja lisäksi maitohappobakteereja ja mahansuojalääkettä (15 vrk).

Nyt leikkauksesta on 8 vuorokautta. Ruffe nukkuu edelleen hieman tavallista enemmän, mutta muuten on pirteä ja sille pitää yrittää jatkuvasti keksiä jotain rauhallista tekemistä ettei riekkuisi kovasti. Taidettiin selvitä isolla säikähdyksellä ja muutamalla valvotulla yöllä.

Tämmöinen hieno puku oli ekana päivänä estämässä haavan nuoleskelua. Toisena päivänä  Ruffe alkoi repiä pukua...

"Pönttömallikauluria" ei Ruffe suostunut pitämään yhtään, vaan kirjaimellisesti hyppi seinille. Ilmatäytteinen "niskatyynykauluri" sen sijaan oli ok ja tätä pidettiin viikon verran lähinnä öisin. Muuten oli aina joku valvomassa.