Viime blogikirjoituksen jälkeen sain erinomaisen puhelun Jaanalta. Puhelun tulos oli se, että jatkossa käännän takkia vain harkitusti, en koskaan suinpäin. Eli 1) jos treeneissä miettii että tämä riittää niin sitten se riittää vaikka kuka sanoisi mitä ja 2) uusia juttuja voi harkitusti kokeilla muttei niitä pidä käyttää jos ei toimi tai tunnu hyvältä. Ei siis pidä kumarrella liikaa ketään, vaan ottaa parhaat palaset ja jutut harkitusti käyttöön. Loistopuhelu, kiitos Jaana.
Ruffe on jäljestänyt vauhdikkaasti mutta "ihan hyvin" aloittelijaksi. Esineruutu, tai oikeammin esinekaistale on myös ollut huippukiva juttu ja sinne kätketty esine (lelu tai lapanen) on palautunut vauhdilla minulle kaukaakin. Kuinkas kävikään kun yritin vaihtaa menetelmää...
Ruffelle tehtiin pari kertaa "frolicjälki". Periaatteessa se toimi ja koira jäljesti ehkä hivenen rauhallisemmin ja tarkemmin kun aiemmin jolloin ruokaa ei käytetty ja jäljen päässä oli lelu palkkana (+ ohjaajalta tuleva herkku lelun löytämisestä). Frolicjälkien jälkeen ei sitten yht'äkkiä enää kiinnostanutkaan minkään muun kuin ruuan etsiminen metsästä. Lelu ei noussut enää jäljeltä ja esine"kaistaleelle" lähetettäessä alkoi vain etsiä ruokaa nenä maassa huidellen sinne-tänne ja mm. meni ulos kaistalta mitä ei ole ennen tehnyt. Parhaimmillaan vain kävi esineen kohdalla ja pysähtyi tuijottamaan minua ihmeissään. Vasta vahvasti avustettuna otti esineen ja toi sen. Ihmettelin että mitä on tapahtunut, ja uskon nyt, että "frolic-metodilla" ruuan haju on jäljellä se mitä Ruffe oikeasti haistaa ja mitä se miettii, ei poljetun maan. Ilmeisesti se yhdisti saman tuohon esinekaistaleeseen ja meni sekaisin kun ruuan haju ei tullutkaan nenään. Vitsi kun harmitti.
Nyt olemme palanneet vanhaan. Esineet ovat taas alkaneet palautua vauhdilla ja jäljelle on jo pari kertaa lelun sijaan laitettu puukeppi jonka Ruffe on hienosti ilmaissut. Vaikkei Ruffesta sitten ikinä tulisi hyvää jälkikoiraa, niin makkarajälkeä en suostu enää tekemään.
Iloisista jutuista voisi mainita, että käytiin 8.6. taas Arvon kanssa treenaamassa. Tällä kertaa tehtiin 2 x 5 min setit agilityä. Vauhtirataa, välistävetoa ja hyppytekniikkasarjaa speedbumpeilla tai alimmilla minirimoilla. Treenin jälkeen käytiin lenkkeilemässä lammen rannassa. Ruffe innostui tekemään pieniä uintiretkiä itsekseen, näytti vähän siltä että se kiusasi Arvoa joka ei vielä uskaltautunut lähtemään perään vaikka sen mieli kovasti tekikin.
Tokoilemassa on käyty mm. Honkalammen kentällä. Uusi paikka ja vähän häiriötä kahdesta pyöräilevästä pikkupojasta. Hyvin Ruffe keskittyi, ei haitannut poikien touhut ollenkaan. Harjoiteltiin paikalla istumista, paikalla makuuta (matkaa n. 40 askelta, kokonaisaika n. 2.5 min, 2 kertaa palkkaus välissä), vähän seuraamista, noutoa ja tunnari. Sekä paljon leikkimistä. Nouto on nyt mennyt parempaan suuntaan. Olen antanut Ruffen lähteä vielä liikkuvan kapulan perään ja nyt vauhti on ollut hyvä molempiin suuntiin. Sen sijaan tunnari ei toiminut vieraan hajustamilla "väärillä" kapuloilla. Kahdessa treenissä peräkkäin nosti ensin väärän tikun ja touhu näytti siltä ettei edes ole juuri haistellut. Vaihdoin kaikki "väärät" tikut taas "hajuttomiin" ja nyt taas on toiminut.
Ruutua ja seuraamispätkiä käytiin treenaamassa eilen Pärnällä. Otin myös
ensimmäistä kertaa noudon kokonaisena AVO-liikkeenä. Oli siinä ja siinä
ettei varastanut kapulan perään mutta muuten liike oli hieno, kapulan
palautus eteen nopea ja virheetön. Muutama häiriökoirakin (vieras) pyöri
parkkipaikalla mutta Ruffe ei niistä välittänyt.
Näiden lisäksi on lähinnä kotipihalla tehty jääviä ja sisällä kaukoja. Kaukot pitäisi saada videolle sillä Oilin opeilla on saatu hienot asennonvaihdot Ruffelle ja nyt alkaa välimatkan kasvatus.
Ruffe kävi viime viikonloppuna myös mtb-kisaa ja Jukolan viestiä katsomassa, mutta niistä ja parin viikon agilitykuulumisista pitää kirjoittaa erikseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti