Tulihan tupenrapinat

Oltiin perjantaina Gustin kanssa Minnan & Uunon sekä Einin ja Grimmin mukana Lahdessa treenaamassa Oilin kouluttaessa. En kehtaa edes kertoa, mitä ajattelin Lahteen ajellessani. No, vähintään olin kivunnut kolmasosan korkeaa koivua ylöspäin. Sieltä sitten tultiin rytinällä alas ja pudottiin samantien kellariin saakka. Oliskohan ollut huonoin treeni ikinä meiltä sen Ojangossa lokakuussa tehdyn kisamaisen treenin ohella. Yritettiin tehdä kisamaisesti VOI-luokka, mutta eihän siitä tullut mitään. Otin Gustin suurinpiirtein suoraan autosta (kuten silloin lokakuussakin) ja Gust oli niin kovassa vireessä, että melkeinpä jo arvasin ettei tästä lämmittelemättä hyvää seuraa. Miksen sitten sanonut, että tarviin 10 min verryttelyaikaa? No en tiedä miksen, olin ääliö. Tässä liikkeet:

Ruudussa oli aika kevytpeppuinen perusasennossa ja valmiina rynnistämään. Oli jäädä liian eteen ruutuun, mutta jatkoi kuitenkin ihan hyvälle paikalle. Hyvin alas ja ilmeisesti hyvin sivulle. Seuruu tässä vielä suht ok.

Luoksetulossa oli ilmeisesti vinkunut jätössä, mitä ei ole tehnyt ikinä aiemmin. Lähti hyvin, hyvä seis (suullinen käsky) ja hyvin perusasentoon.

Seuruu olikin sitten jo aivan järkyttävää. Gust vingahteli ja keuli muuten vaan. Komensin sitä vingahduksesta kerran, mutta se vain sai homman entistä huonommaksi. Teki mieli ruveta kaivamaan kuoppaa tai jotenkin haihtua näkymättömiin.

Tunnari. Meni tikuille ihan hyvin muttei huomannut heti omaa. Suu aukesi joten jouduin huomauttamaan sitä. Sen jälkeen etsi omansa hyvin ja toi hyvin korjaten kerran tikun asentoa suussa. Ihmettelen suuresti että se ylipäänsä selvisi tunnarista tuossa ylihektisessä mielentilassaan.

Tämän jälkeen pantiin homma seis ja sain kunnolliset läksytykset Oililta. Koiran mielentila on aivan väärä (ja niin oli ohjaajankin). Tommosella tekemisellä ei vaan tokossa tee yhtään mitään, vaikka jotenkin liikkeistä selviäisikin. Ei voi vaan jatkua nyt yhtään tämä meno.

Grimmin ja Einin kisamaisen aikana menin viereiselle kentälle Gustin kanssa verryttelemään, mikä olisi pitänyt tehdä tietenkin jo alussa. Sen jälkeen seuruu näytti jo paljon paremmalta ja ääntä ei tullut. Sen sijaan edelleen ohjatussa Gust oli melkoisen hurjana. Lähti ilmeisesti minun pienestä nykäyksestä matkaan (väärään suuntaan) ja stoppasin sen. Otettiin uudestaan ja nyt liike onnistui. Tämän jälkeen haudattiin ajatus kisamaisesta ja tehtiin paljon kuuntelutreenejä. Näitä olisi pitänyt tehdä paljon myös omissa treeneissä, mutta kuinka ollakaan viimeksi olen tehnyt niitä ulkokentällä joskus syksyllä. Oikeesti hävetti myöntää, että olen antanut AVO-kokeen jälkeen Gustin juosta treeneissä suuntaan jos toiseenkin ja antanut sen lähetyksissä nostattaa itsensä räjähdyspisteeseen saakka.

Lauantaina vedettiin henkeä, eikä tehty mitään muuta kuin lenkkeiltiin. Tuli mietittyä aika paljon asioita. Oli hyvä että tuo romahdus tuli ja onneksi kouluttajan silmien alla eikä missään omissa treeneissä. Nyt taas lusikka kauniiseen käteen ja oikeasti tekemään töitä. Jos tokossa riittäisi opettaa koira kulkemaan sivulla, istumaan, hakemaan kapuloita ja juoksemaan vasempaan tai oikeaan jne., niin helppoahan se olisi.

Ajattelin ensin, ettei treenata sunnuntainakaan, mutta aamulla oli niin kiva fiilis, että varasin nopsaan Avec-areenan Porvoosta ja ajeltiin sinne. Ensin vähän leikittiin ja sitten rauhoiteltiin kunnes saatiin sopiva mielentila aloittaa treenit. Gustin treeni:

Ruutu: En antanut yhtään mennä "lähtövalmiuteen", vaan otettiin käännöksiä, pientä pätkää seuruuta ja kuuntelutreeniä sen sijaan että olisin lähettänyt. Pari kertaa sai juosta ruutuun niin, että jätin istumaan ja menin itse n. evl-lähetyspisteeseen. Ensimmäinen targetille, pari seuraavaa ilman. Hyvää tekemistä.

Zeta: Seuruussa vinkaisi, jonka jälkeen voivoittelin kovasti. Gust meni vähän hölmistyneen näköiseksi, mutta vastasi tosi hyvin ja hiljeni. Jäävät hyvät ja nopeat.

Seuruu: Sama juttu. Nyt peruutuksessa vinkaisi ja taas voivottelin. Toimi tosi kivasti jälleen ja loppuajan oli hiljaa vaikka tehtiin aika pitkää pätkää jossa oli paljon pysähdyksiä, paikallakäännöksiä, peruutusta ja askeleita.

Tunnari: Tehtiin myös tässä kuuntelutreeniä. Kun lähetin noutamaan, niin aika kova vauhti kapulalle, osui jalallaan yhteen joka lennähti kauemmas. Oli käydä nappaamassa sen, joten kutsuin pois. Uusi lähetys ja nyt hieno haistelu ja oma varmasti takaisin.

Ohjattu; Kuuntelutreeniä merkillä. Näytin pelkkiä käsimerkkejä, joista ei siis saanut lähteä. Käskin maahan ja istumaan ja lopulta sivulle. Sen jälkeen uudestaan merkille ja lähetin hakemaan oikean. Hyvä vauhti mennen tullen, hieman vino perusasento. Luovutus hyvä. Vielä kolmannen kerran lähetys merkille, kuuntelutreeniä ja palkka kun teki kuuntelut hyvin.

Kaukot: Nämä eivät nyt olleet hyvät. Gust ei alkuun noussut maasta istumaan, jouduin menemään lähemmäs. Sen jälkeenkin oli jotenkin tahmea. Saatiin muutama hyvä vaihto ja lopetettiin siihen. Otin välissä Ruffen ja sitten taas Gustin kanssa kaukot. Jälkimmäinen oli hyvä setti kaukoja, tosin olin silloin aika lähellä.

Ruffen treeni:

Ruutu: Äh, jäi taas liian eteen, korjasi kyllä. Pari seuraavaa toistoa hyvät. Palkkasin viemällä lelun taakse, kävelin aloituspistettä kohti ja vapautin lelulle.

Seuruu: Edistää, joten korjailtiin sitä ja sainkin mielestäni homman toimimaan kivasti. Hyvä kontakti ja paikka sivusuunnassa. Tosi kiva peruutus ja askeleet (näin peileistä).

Ohjattu: Reunimmaiset kapulat olivat A-esteen juurella ja lähes puomin alla. Lähetys vasemmalle. Ruffe lähti hyvin, mutta ei kai nähnyt kapulaa ja kääntyi ryntäämään kohti keskimmäistä. En halunnut ruveta korjailemaan, joten juoksin nopsaan pöllimään se kapula, mikä piti hakea ja pidin bileet itsekseni. Seuraavalla toistolla ei enää mokannut. Hyvä vauhti mennen tullen, eteentulo suora ja luovutus hyvä.

Luoksetulo: Otin läpi ja kutsuin yllärinä jo ennenkuin ehdin kääntyä.