Ruffe ja Gust: Mariannen koulutus

Marianne Forsell kävi pitämässä tokokoulutuksen Joensuussa perjantaina Utran kentällä mikä oli uusi treenipaikka meille. Ruffen kanssa keskityttiin täysin kentälle tuloon ja siirtymiin. Sekä hihnalla että ilman ja myös ilman käskyjä.

Tapansa mukaan Ruffe autosta otettaessa yritti ryysiä suoraan kentälle ja moikkaamaan kaikkia paikallaolijoita. Minun tehtävä tilanteessa oli pysähtyä ja odottaa kunnes Ruffe hakeutuu perusasentoon sivulle. Siitä palkaksi nakki heittäen ja pikku juoksu seuraavaan paikkaan odottamaan että koira tulee sivulle. Aika nopeasti Ruffe lähti tarjoamaan sivulle tuloa, muutaman sekunnin odotus riitti siihen. Siirtymiä treenattiin samaan tapaan. "Mennään" sanalla lähdettiin seuraavan liikkeen aloituspaikkaan ja jos Ruffe yritti lähteä haahuilemaan jonnekin, pysähdys ja odotus. Muutama sekunti riitti taas jotta koira ymmärsi mitä siltä halutaan. Vaikeutettiin vielä siten että muut ryhmäläiset tulivat kävelemään ympärillemme ja jopa hiukan houkuttelemaan koiraa. Sama juttu, jos se kiinnitti huomiota muihin niin pysähdys ja odotus. Olisinkohan kauimmillaan 2-3 sekuntia joutunut odottamaan - ei se sen vaikeampaa ollut...

Häiriötä tehtiin myös sivulla olossa kouluttajan houkutellessa Ruffea luokseen ja maahan. Ei mennyt poika kuin kerran lankaan, tämä on selkeästi parantunut vaikka treenikertoja ei ole montaa. Loppuun tehtiin vielä ruutu ja pari luoksetuloa häirittynä (ihmisiä matkan varrella), jotta Ruffe edes vähän pääsi vauhtiinkin. Sivulle tulo oli nyt niin iskostunut pojan päähän että tuli suoraan sivulle. Palkkasin toki, korjaillaan tämä taas kuntoon myöhemmin.

Gust "pääsi myös irti". Tehtiin ruutua lelupalkalle ehkä n. 10 metrin matkalta. Alkuun niin että Gust näki lelun viennin ja loppuun pari toistoa siten ettei enää nähnyt. Hyvin toimi ja suunnitelma on nyt jonkin aikaa tehdä suorapalkalla ja kun on hyvä into saavutettu, niin vaihdan kosketusalustan suorapalkan tilalle. Alustaa ollaan opeteltu vielä erikseen. Kouluttajan kommentti pennelin tekemisistä oli: "No on sillä todellakin intoa". Ja tätä intoa nyt vaalitaan ja jalostetaan pikkuhiljaa.

Treenien jälkeen käytiin lenkillä Polan ja Dinon kanssa ja juteltiin Seijan kanssa etenkin jäljestyksestä. Hyviä vinkkejä sain kovan maan jäljen ajoon. Nämä juttelut kokeneiden pk-harrastajien kanssa ovat todella hienoja hetkiä noviisille.

Lauantaiaamuna käytiin Pärnällä tekemässä Ruffen kanssa lyhyt tokotreeni. Ohjelmassamme oli tunnari, jossa vääriä tikkuja n. 15 tiheästi ympyrään laitettuna, oma löytyi melkein heti. Sen jälkeen tehtiin ohjattua ja vielä erikseen merkille menoa mm. kierrättämällä aksasiivekkeen ympäri. Ohjatussa tehtiin myös erottelua siten, että lähetin merkiltä joko noutamaan tai aksaputkeen. Oikealla oleva kapulan olin asettanut aksapuomin alastulon juurelle, mutta hyvin löytyi sekin - tosin meinasi lähteä paluumatkalla suorittamaan kapula suussa puomia. Aksaputken avulla tein myös yhden luoksetulon pysäytyksen käsimerkillä ja se oli aivan erinomainen, napakka stoppi.

Treenin jälkeen ajelin pikapikaa kotiin vaihtamaan koiraa ja lähdettiin Gustin kanssa pentutapaamiseen Onttolan kauniisiin kanavamaisemiin. Mukana oli bc-tyttö Siri, aussietyttö Piki ja kelpiepoika Riio. Rajavartiostolla oli läheisellä ampumaradalla tykitys menossa, mutta kukaan ei reagoi mitenkään kun on kavereita ympärillä. Erinomaista paukkusiedättelyä samalla. Alla kuvia jotka kaikki Outi Huuskosen ottamia. Tunnelma välittynee, ihanaa kun pennulla on kivoja kavereita.