Voihan päivittelemättömyys

Uuh, taas blogin päivittäminen on jäänyt vaikka alunperin piti treenit kirjata ylös tänne. Faktahan on että jonkinlaista treenipäiväkirjaa pitäs pitää jos haluaa kehittyä. Ainakin minä mieluusti treenailen vauhdikkaita liikkeitä ja esim. jääviä en juurikaan kun en ite niistä tykkää ;) Pitänee luoda joku toinen systeemi tarkemmalle treenien kirjaamiselle.

Ruffen seuraamisessa ei ollutkaan mitään vikaa, vaan syyllinen löytyi siitä parivaljakon oikealla olevasta puoliskosta. Jostain syystä olin ruvennut tuijottamaan Ruffea ikäänkuin se katse olisi pitänyt koiran oikealla paikalla. Voi plääh. Onneksi Satu huomasi tämän ja nyt liike on taas hyvällä mallilla ja oma pää pysyy pystyssä.

Tunnaria on nyt tehty Jaanan "hajustamilla" tikuilla kahdesti. Molemmilla kerroilla Ruffe nosti ensin väärän tikun, mutta ei lähtenyt kuitenkaan sitä tuomaan. Odottelin rauhassa ja pentu alkoikin töihin, nuuski oman tikun ja toi sen. Eli vähän meni sekaisin kun väärissä tikuissakin oli ihmisen hajua. Toivottavasti se tästä. Lisäksi ollaan ruvettu treenaamaan ruutuliikkeen loppua. Merkki on myös otettu uudestaan ohjelmistoon. Jätin sen muutamaksi kuukaudeksi pois kun tuntui vähän sekoittavan ruutua, mutta nyt ei mitään ongelmia. Ja merkki oli hyvässä muistissa, heti ekalla kokeilulla n. 5 metrin etäisyydeltä oikein hyvä suoritus.

Agility kehittyy kerta kerralta, mutta vielä säästöliekillä mennään. A:ta ei ole tehty lainkaan, keinua ja puomia muutamalla treenikerralla pari toistoa. Alasmenokontakti on hyvä, ylösmenosta en ole ihan varma. Ohjaukset paranevat molemmilla pikku hiljaa. Systeemi on se, että seuratreeneissä maanantaisin tehdään ohjausharjoittelua ratapätkällä (3 - 15 estettä) ja itsenäisesti n. kerran viikossa jotain vauhdikasta muutaman esteen "rataa". Yleensä lauantaiaamuna Arvon ja Einin kanssa. Kaleniuksen Elinalta sain myös viime sunnuntaina vinkkejä mitä voisi nuorelle koiralle (ja vanhalle ohjaajalle) opettaa. Kotipihalla on tehty keppejä ja tällä hetkellä 6 keppiä sujuu mistä tahansa lähetyskulmasta. Välillä toki tulee virheitä, mutta koko ajan harvemmin ja harvemmin.

Seuran viestitreeneissä käytiin keskiviikkona. Lähetykset B-A noin 400 m, A-C noin 500 m ja C-A. Lopetettiin siihen. Taitaa olla Ruffen suosikkilaji, niin kovaa se tuolla metsässä painaa ja nyt osasi lähteä B:ltä käyttämään nenää ja jäljestämään minne oltiin menty. Sitähän harjoiteltiin omin päin erikseen muutama kerta.

Jälki ja esineruutu käytiin tekemässä eilen. Molemmat ok, kepit ja esinet nousivat ja intoa riittää. Sain ohjeeksi antaa nyt jäljen vanheta kunnolla niin Ruffe joutuu tekemään enemmän töitä ja ehkä vauhtikin sitten vähän tasoittuu.

Paimenessa käytiin viime viikon perjantaina Arvon kasvattajan järjestämänä. Tehtävä oli Ruffelle liian hankala. Isohko alue ja paljon herkästi liikkuvia lampaita. Homma meni ylikierroksille ja vauhtia oli jatkuvasti liikaa, joten siitä ei jälkipolville jäänyt kehuttavaa ;) Sunnuntaina yritetään uudestaan Kuopiossa pyöröaitauksessa ja vain muutamalla lampaalla, samaan tapaan mitä Somerolla ollaan tehty.

Ja kirsikka kakkuun: Ruffe pääsi mukaan kennelpiirin nuorten koirien tokorinkiin. Odotan sieltä muutamaa hyvää koulutusviikonloppua vuosittain, toivottavasti niitä tulee.

Tämä koiranomistaminen on äärettömän kivaa ja antoisaa. Ollaan saatu uusia ystäviä ja muutamia lenkkikavereita. Ruffe on täyttänyt kaikki toiveet ja paljon enemmänkin, sen kanssa on äärettömän kivaa harrastaa kaikenlaista ja helppoa arjessa. Ja iloksi taitaa koko tämä "kalapentue" olla samanlaisia. Miten kivaa tuleekaan kun jossain vaiheessa saa seurailla mitä nämä saavat kisoissa (toko, agi, pk, paimennus) aikaiseksi!