Gust TK4, Ruffe kolmosiin, itse telakalle

Keväällä maaliskuussa hiihdettiin pari viikkoa Ylläsjärvellä. Koirat on innoissaan. Gust tekee pitkiä hiihtolenkkejä (pisimmillään lähes 40 km) minun kanssa ja Ruffe pääasiassa Samulin mukana. Sala kiskoo Samulin kanssa vain lyhyitä 5-10 kilsan vetoja. Ajatuksena on luoda sille mielentila "aina täysiä" menosta ja joskus myös kisata sen kanssa koirahiihdossa.

Säät suosivat Ylläksellä, lähes joka päivä aurinkoa :)

Yöjunassa on helppo matkustaa.

Huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa kisattiin Ruffen kanssa aksassa niin, että noustiin lopulta kahdeksalla kakkosluokan startilla kolmosiin. Oma nilkka alkoi aksassa aiemmin tapahtuneen nyrjähdyksen takia olla aika huonossa kunnossa ja jouduin teippaamaan sen todella vahvasti treeneihin ja kisoihin. Kun tulokset nousuun oli kasassa, niin päätin että tutkitaan nilkka, pidetään kisoista taukoa ja treenaillaan kesällä kontaktit kuntoon. Nythän A on suht ok, mutta puomiin en ole tyytyväinen. Olen siirtynyt pysäytyksestä juoksuun ja siitä takaisin pysäytykseen ja Ruffe on tottakai sekaisin.

Sala ja Samuli aloitivat myös kesäkuun alussa agilityn. Meteli on melkoinen ja into lähempänä hulluutta, mutta kyllä ne ovat Maijun treeneissä kehittyneet. Opetin Salalle muutamassa viikossa kepit, mutta vielä ovat vähän hankalat tehdä aksatreenien yhteydessä. Omalla kotipihalla voi sanoa että se osaa ne melkin mistä tahansa kulmasta ja myös hyppyjen jälkeen.

Paimennuksessa kaikki koirat ovat menneet eteenpäin. Gustin kanssa on keskitytty enimmäkseen rauhalliseen ajamiseen ja pikkuflänkkeihin. Kolmisen viikkoa sitten aloitin pilliprojektin ja nyt se tottelee jo jonkun verran pillikäskyjäkin. Vielä oikea flänkki on epävarma, mutta johtuu enimmäkseen siitä että oma vihellykseni vielä vaihtelee liikaa. Ruffe on treenannut mielentilaa rauhallisemmaksi ja rennommaksi ja onkin kehittynyt valtavasti. Jalan tilanne valitettavasti vaikeuttaa paimennuksenkin treenaamista vaikka pellolla ei noiden kanssa juuri enää tarvitse kävellä.

Paimenpoika, vähän jännittyneeltä tässä näyttää..

Gust kisasi tokossa Kaarinassa ja Askolassa EVL:ssä TK4 vaadittavat tulokset ja oikeuden osallistua SM-kisoihin. Kaarinasta se sai huimat 307 pistettä ja Askolasta tunnarin nollauksen (ei nostanut väärää, mutta osui siihen kyllä hampaillaan) jälkeen 264 pistettä.

Kaarina 10.5.2018, tuomari Ilkka Stén:
Paikkikset 10 ja 10:  Oli istunut rauhassa, hyvin alas, hyvin luokse ja hyvä pa.
---Tauko---
Luoksetulo 9: Hyvin alas, eka stoppi ei ihan terävä, maahan käskin hieman liian aikaisin. Hyvä vauhti loppuun asti, hyvä pa.
Zeta 9:  Seuruu keulimista, jäävät ok.
Kiertonouto 10: Tässä ei ihmeellistä, hieno istuminen!
Seuraaminen 9: Alussa keuli, mutta parani loppua kohti. Askelsiirtymässä oikealle painoi.
---Tauko---
Kaukot 10: Minusta oli hienot kaukot.
Ohjattu 9: Hyvä merkki, kapula oli vähän kuopassa ja jotenkin pompautti sen otossa, loppu ok.
Tunnari 10: Kovaa tikuille, nappasi heti oman, hyvin takaisin.
Ruutu 10: Hieman epäröiden eteen, oli juuri ja juuri sisällä. Hyvin ruutuun, oli aika jännittynyt ruudussa, loppu ok
Yhteensä 307, sijoitus 1/6 ja KP

Patukka paras palkinto :)

Askola 19.5.2018, tuomari Harri Laisi:
Paikkikset 10 ja 10: Hyvä istuminen, hyvin alas, hyvin luokse.
---Pieni tauko ja takaisin kehään---
Kaukot 9.5: Kiva kehääntulo ja hyvät kaukot. Ihan liikkeen alussa kävi ajatukset muualle ja pudotti hetkeksi kontaktin. Meni kuitenkin maahan hyvin.
Kiertonouto 9: Hieno vauhti ja kierto. Hyvin maahan, mutta oli siellä aika jännittynyt. Tuomari sanoi, että olisiko vähän nytkähtänytkin liikkurin käskystä.
Seuraaminen 8.5: En saanut enää mielentilaa hallintaan ja oli jonkun verran sitä "malikkakävelyä" mitä Gust silloin esittää. Tuomari kehui että hidas käynti ja juoksu olivat hyvät.
Luoksetulo 9.5: Paremmat stopit kuin Kaarinassa, ensimmäinen ihan aavistuksen valui.
Zeta 8.5: Seuraaminen taas keulivaa, istuminen vähän jähmeä ja oli seistessä liikauttanut takajalkaa.
Ohjattu 9: Pysäytin liian myöhään ja jouduin korjaamaan merkillä vähän eteenpäin. Muuten hyvä.
Ruutu 8.5: Eteenmenossa oikealta takajalat ulkona. Onneksi korjasi käskystä.
Tunnari 0: Kovaa tikuille, hampaat kävi viereisessä ja sitten nappasi omansa. Vähän jännitin että olisko kuitenkin saatu pisteitä kun ei nostanut väärää, mutta ansaitusti nolla.
Yhteensä 264, sijoitus 1/2 ja TK4.

Ylpeä TK4.

Kesällä treenattiin vaihtelevasti. Jalkani leikattiin ensimmäisen kerran 31.5. ja muutamaan viikkoon treenit rajoittuivat kotipihalla puuhasteluun. SM-kisat kuiteskin tavoitteena ja kivasti kimppatreeneissäkin käyden oltiin hyvällä mallilla kunnes vähän ennen SM:iä nyrjäytin leikatun nilkkani ja se meni rikki uudestaan. Tiesin, että SM-kisaviikonlopusta kipeällä jalalla ei tulisi mitään, mutta kävin "testikokeessa" Kotkassa kun olin sinne ilmoittautunut.

Kotka 11.8.2018, tuomari Riikka Pulliainen
Paikkikset 9.5 ja 10: Istumisessa oli liikauttanut toista etujalkaa vähän ennen kuin tultiin kehään. Oli vähän levotonkin ja katseli takaansa kulkevaa liikkuria kahdesti. Hyvin alas ja loppu ok.
Zeta 9.5: Aika kiva, paras mielentila mitä tässä liikkeessä on kokeissa ollut. Maahanmenoon jotenkin vähän "syöksyi" ja tuomari totesi että "mikä sammakko!"
Kierto 8.5: Kierto oli hieman liian laaja tulopuolella, ei olis menny treenikriteereistä läpi. Hyvin maahan, hyvä nouto ja hyppy, mutta pyöräytti sivulle tullessa kapulaa.
Ruutu 10: Todella hieno eteenmeno ja stoppi. Hyvä ruutu, hyvä stoppi siellä ja kohtuuhyvä maahanmeno. Aika kivalla mielentilalla kun kävelin, hyvin viereen ja loppu ok. "Wau miten hieno", sanoi tuomari ja pisteitä.
Seuraaminen 8.5: Kierron ja ruudun jälkeen olin aika varma että nyt pikkupoikaa viedään ja niin sitä vietiinkin. En uskaltanut vapauttaa sitä ruudun jälkeen, mutta jälkeenpäin ajatellen olisi ehkä vähän purkanut. Kiehumista ei helpottanut oma kipeällä jalalla horjahtelu ja koiran varpaille tallominen. Nähdäkseni keulimisen lisäksi tuli muutama vino perusasentokin. Hidas käynti oli paras osio ja upeasta peruutuksesta saatiin ihan kunniamaininta kisakirjoja jaettaessa. Se ehkä nosti vähän pisteitä.
---Tauko---
Luoksetulo 9: Tauon jälkeen Gust oli taas kivalla mielellä. Hyvin alas, mutta eka stoppi taas hieman valui. Hyvä vauhti loppuun.
Ohjattu 10: Hieno merkki, todella kova vauhti mennen tullen. Hyvä luovutus.
Kaukot 9: Kivat siirtymät, mutta joku ihme aivopieru maasta ylös, ihan kuin olis aatellut tulevansa luokse ja nytkähti jotenkin vähän eteenpäin.
Tunnari 10: Hieno vauhti, hyvä ja maltillinen haistelu ja hyvin takaisin. Tikku jäi törröttämään pitkittäin suusta ulos ja luulin jo että nielaisee koko tikun, siitä näkyi vain sentti kun otin sen.
Yhteensä 299 pistettä, sijoitus 1/3 ja KP.

Kotkassa oli hienot nurtsit missä kisata.

Kotkan koetta varten oli treenattu aika paljon mielentilaa, mutta vielä noiden kiihdyttävien liikkeiden jälkeen saa petrata että seuraaminen onnistuu hyvin. Tunnarissa on tehty muutamia vaikeampia treenejä ja olen päässyt huomauttamaan väärien tikkujen räpelöinnistä. Treeneissä on jo ollut varovainen ja se kantoi kisaankin. Eteenmeno on myös varmentunut ja ollaan aloitettu korjausten treenaamistakin. Kesällä tehtiin myös treenejä kokonaan sosiaalisella palkalla ja muutenkin "aineellista" palkkaamista on vähennetty ja lelupalkka korvattu lähes kokonaan nameilla. Liikkurointia on myös tehty nyt huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin.

Valitettavasti jalan tilanne meni vaan koko ajan huonommaksi ja viime viikolla magneettikuvissa näkyi, että peroneusjänne on poikki. Jalka leikattiin eilen, rikkinäinen nilkan peroneusjänne korjattiin reiden lähentäjän jänteellä ja nyt olen pitkään toipilaana. Kova olisi halu ollut kisata pk-jäljellä tänä kesänä, mutta se varmasti nyt jää seuraavien kesien jutuksi. Toivottavasti ehditään paimennuskisoihin vaikka sitten joutuisinkin ajamaan ykkösluokan rataa lähestulkoon tolpalla pysyen.

Tämmöisissä merkeissä eilen Bulevardin klinikalla. Polven alapuolella oleva valkoinen lappu peittää haavan josta on otettu jännesiirre. Haava on jännässä paikkaa, sillä lähentäjälihaksen jänne on reiden sisäsivulla polven yläpuolella.

Kehitystä

Omaksi muistoksi linkki Ruffen aksatreeneihin Ojangossa, Maiju Korhonen koutsaamassa. Pikkuhiljaa kehitytään ja olisko ollut ensimmäinen kerta kun päästiin koko treenirata lopuksi läpi. Toki keinulta ja A:lta olis tullut kontaktivirheet, joten jätetään ne henkselit kuitenkin paukuttelematta. Ruffe nousi myös kakkosiin tammikuun lopussa. Kahdeksan starttia se kesti ja yhdeksäskin startattiin kun olin ilmoittautunut. Siitä neljäs nollatulos ykkösissä. Kakkosetkin jo korkattiin kahden radan verran, mutta niistä ei tullut menestystä: hyppyradalta eka rima alas (sijoitus kolmas..) ja aksaradalta kymppi ja sijoitus neljäs (kielto ja kontaktivirhe).

Gustin kanssa on treenattu viikon verran uutta istumista. Maaritin kanssa sitä pohdittiin ja tultiin siihen tulokseen, että sellanen pikkaisen etukenossa kyyrötys ei nyt vaan kuulu meidän kokonaisuuteen. Joten naksutin(!) esiin ja opettamaan koiralle, että sivulla istutaan ryhdikkäästi nokka kohti ohjaajan kainaloa vaikka oltaisiin minne kiertoon tai merkille seuraavaksi juoksemassa. Ja kun asento oli korjattu, niin nyt siihen on lisätty vielä kriteeri rentoudesta. Ja kun tälle tielle lähdettiin, niin seuruun paikallakäännöksiin sama ryhdikkyys. Vielä menee jokin aika, että vanha unohtuu ja uudesta tulee default, mutta kyllä siitä tulee. Ja olen niin tyytyväinen. Otin tuon naksuttimen käyttöön myös jääviin ja olen nyt palkkaillut rentoudesta asennoissa. Naksulla on helpompi merkata oikea ilme kuin sanalla ja ehkä siinä on taustalla sekin, että naksautus tarkoittaa vain namia, sana voi tarkoittaa myös lelua, mihin odotusarvo toki paljon suurempi. Lelut on muutenkin jätetty aika minimiin, vain pari kertaa treenissä on päässyt jostain ekstrahienosta jutusta lelun kanssa rallailemaan. Liikkeitä on pääasiassa palkattu vain sosiaalisesti. Alkaa löytyä aika kiva balanssi meidän tekemiseen. 

Tammikuun lopussa oli woollandialaisten tokoleiri Strömforsissa. Jessica oli kouluttajana ja oli taas todella kiva viikonloppu. Gustin kanssa ehdittiin käydä kaikki liikkeet läpi ja eniten keskityttiin liikkurihäiriöihin. Liikkuri nostaa virettä ja tähän halusin puuttua. Sunnuntaina vaikuttikin jo siedättely toimivan ja tilanne parani huomattavasti. Nyt kun uusi perusasento vahvistuu riittävästi ilman häiriöitä, niin treenataan se alusta uudestaan liikkurin kanssa. Veikkaan, että se tulee auttamaan meidän kokonaisuutta kisasuorituksessa tosi paljon.